LIIKU JA OSALLISTU Tarja Hernesniemi 4.5.2010.

Esitys aiheesta: "LIIKU JA OSALLISTU Tarja Hernesniemi 4.5.2010."— Esityksen transkriptio:

1 LIIKU JA OSALLISTU Tarja Hernesniemi

2 PERUSLIIKKUMINEN JALAT ja terveys, 2004
Perusliikkumiseen kuuluvat päivittäiset asennot, liikkeet ja siirtymiset ilmaantuvat lapsuuden motorisen kehityksen myötä

3 Perusliikkuminen jalkaterän näkökulmasta
Kääntyminen Istumaan nousu Istuminen Kyykistyminen Polviseisonta, toispolviseisonta Seisomaan nouseminen Kävely Portaiden nouseminen ja laskeutuminen

4 Alaraajojen rakenne ja toiminta
Jalkaterän luut kasvavat pituutensa ensimmäisenä kehon osana v; kasvulinjat sulkeutuvat v Kantaluu (calcaneus) kasvaa eri osistaan eri nopeudella; kasvun aikana kantaluu tarvitsee kuormitusärsykkeitä, jotta se kasvaa riittävän suureksi; lapsen kantapään kuormitus riittävän varhain (vrt. päkiäkävelijät); kantaluun kasvu päättyy –vuotiaana Koululaisten samanpituisten jalkaterien kanapään leveyden vaihteluksi on mitattu 3.10 – 5.30 cm

5 Luutuminen ja jalkaterän kehitys
Pikkulapsen jalkaterä näyttää täydelliseltä lattajalalta, koska sisäkaaren alla on paksu rasvapatja; jalkaterät ovat erittäin joustavat ja pehmeät; subtalaarinivelen kokonaisliikkuvuus voi olla jopa 50 astetta 5-10v tyttöjen ja 5-12v poikien jalkaterä kasvaa 9 mm vuodessa Jalkaterän takaosan kehittyminen vaikuttaa keski- ja etuosan kehittymiseen toiminnallisesti ja rakenteellisesti (deformiteettejä)

6 Jalkaterät ovat kehittyneet noin yhden vuoden ikäisenä koko kehon painoa kantaviksi rakenteiksi ja iskunvaimentimiksi; lisäksi niiden on mukauduttava alustalle ja jäykistyttävä jäykäksi vipuvarsirakenteeksi Monet aikuisena ilmenevät virheasennot ja toimintahäiriöt ovat voineet saada alkunsa jo kohdussa tai varhaisen kehityksen vuosina Lasten kanssa työskenteleviltä terveydenhuoltoalan henkilöltä vaaditaan erityistä tarkkanäköisyyttä alaraajojen tutkimisessa

7 Jalkaterän tehtävät Alustalle mukautuminen: terve jalkaterä pystyy mukautumaan erilaisille alustoille siten etteivät alaraajan muut toiminnot häiriinny Tehokas iskunvaimennus: jalkaterän ja nilkan nivelet joustavat tehokkaasti; joustoliikkeet vähentävät polvi- ja lonkkaniveliin sekä lannerankaan välittyviä iskuja alaraajan osuessa maahan Toiminta jäykkänä vipuna: jalkaterä jäykistyy supinaation aikana ja subtalaarinivelen pronaatio purkaa tuon jäykistyneen tilan

8 Toiminnalliset rakenteet ja biomekaniikka
Kantaluulla on puolet kuormituksesta ja jalkaterän etuosalla loput; varpaat osallistuvat tasapainon ylläpitämiseen Yhden jalan seisonnassa varpaat osallistuvat aktiivisesti kuormituksen jakamiseen; samoin kävelyssä Jalkakaarijärjestelmän passiivinen tuki tulee jalkapohjan jännekalvosta ja nivelsiteistä; aktiivinen tuki tulee lihaksista

9 Jalkakaarijärjestelmää tukevat lihakset ovat varpaiden lyhyet loitontajat, isovarpaan loitontaja, pitkä ja lyhyt varpaiden koukistaja, pitkä isovarpaan koukistaja, pitkä pohjeluulihas ja intrinsic-lihakset

10 Perusliikkuminen Luonnonmukainen: normaali motorinen kehitys, mikä voi säilyä vanhuuteen saakka Patologinen: muuttunut ruumiinhallinta, mikä on elimellisten sairauksien ja vammojen aiheuttama (esimerkkinä ns. toispuolihalvaus) Kompensoitu: ei-myötäsyntyinen, vammaisten ihmisten päivittäistä liikkumista, missä apuvälineellä kompensoidaan puuttuvaa perusliikkumisen osaa (esimerkkinä pyörätuolilla liikkuminen)

11 Stabiilius ja mobiilius
Ihmisen tahdonalainen motoriikka edellyttää samanaikaisesti sekä stabiiliutta (kontrollia ja hallintaa) että mobiiliutta (liikkuvuutta) Esimerkki: pallon potkaisu edellyttää tukijalalta stabiiliutta ja palloa potkaisevalta jalalta mobiiliutta; huomioi, että vammaiset lapset potkaisevat palloa ”huonommalla” jalalla Tukipinnan suuruus vaikuttaa asennon stbiiliuteen (suuri on vakaa) Asentotonus (kyky vastustaa painovoimaa eri asennoissa): korkean perustonuksen omaavalla stabiilius on suhteellisen hyvä, mutta mobiilius voi aiheuttaa ongelmia

12 Mitä on kävely? Monimutkainen sarja liikkeitä, jotka nivoutuvat yhdeksi kokonaisuudeksi (ala- ja yläraajat sekä vartalo) Kävelyn tutkimuslaitteet ovat kalliita ja niitä on vähän Suomessa; siksi on tärkeää pystyä kliinisesti määrittelemään normaali kävely

13 Kävelyn analyysimetodeja M.W Whittle: Gait Analysis, 2007
Visual gait analysis General gait parameters Timing the gait cycle Direct motion measurement systems Elektrogoniometers Pressure beneath the foot Electromyography Energy consumptions Accelerometers Gyrosscopes Force platforms Kinematic systems or Combined kinetic/kinematic systems

14 Askelsykli Askelsykliin kuuluu yksi oikean ja yksi vasemman jalan ottama askel Askelsykli kestää noin yhden sekunnin ajan Kävelytutkimuksessa koko askelsyklistä käytetään 100 % määrettä

15 Askeleen mittasuhteet
Askelpituus määräytyy henkilön koon mukaan: kantapäästä kantapäähän; miehillä keskimäärin cm Askelleveys: kantapäiden välimatka sivusuunnassa on normaalisti 5 – 15 cm Askelkulma: jalkaterän pitkittäisen akselin kulma suhteessa menosuuntaan; tavoite suoraan eteenpäin, mutta on länsimaisilla kävelijöillä noin 7 astetta Askeltiheys: askelten määrä minuutin aikana; keskimääräisesti

16 Askelvaiheet Kuvataan alaraajojen liikkeinä sekä toimintaan liittyvinä oheistoimintoina muualla kehossa TUKIVAIHE: alkukontakti (kantaisku ja kuormitusvaste), keskitukivaihe (varhainen ja myöhäinen), päätöstukivaihe ja esiheilahdus HEILAHDUSVAIHE: alku-, keski- ja loppuheilahdus

17 Kengät (Natura) Lesti Lestin tulisi olla mahdollisimman suora. Mitä käyrempi lesti, sen tukalampi se on pikkuvarpaillesi. Kantio Kantio tukee nilkkaa. Sen tulee olla luja ja tukevasti kantapäätä ympäröivä.  Painettaessa se ei saa painua löysänä kasaan. Sandaaleissa tulisi olla takaremmi.

18 Päällysmateriaali Paras on pehmeä ja hyvä nahka, sillä se imee ja haihduttaa kosteutta ja mukautuu käyttäjänsä jalkaan. Korko Paras korkeus on 2-4 cm. Tällöin jalkojen painopisteet ovat luonnolliset.  Korkeampi korko lyhentää pohjelihaksia ja aiheuttaa osaltaan mm. suonikohjujen syntyä sekä ylempien nivelten vääriä asentoja. Esim. selkäsäryt voivat johtua väärän korkuisista koroista.  Koron pitäisi olla myös kantapään laajuinen. Näin sillä on tukeva kävellä ja myös nyrjähdysvaarat vähenevät.

19 Pohja Pohja suojaa esim. kuumalta, märältä ja mekaanisilta vammoilta
Pohja Pohja suojaa esim. kuumalta, märältä ja mekaanisilta vammoilta. Siksi sen on oltava tarpeeksi paksu (1-2 cm). Lisäksi sen on taivuttava päkiän kohdalta normaalin kävelyn onnistumiseksi. Liukastumisen estämiseksi pohjalta vaaditaan pito-ominaisuuksia. Kärki Kärjessä on oltava tarpeeksi korkeutta ja leveyttä, jotta varpailla ja kynsillä on mahdollisuus olla oikeassa asennossa. Näin vältytään ikäviltä kovettumilta ja känsiltä sekä vaivaisenluilta.

20 Kiinnitys Kenkä tulee olla napakasti kiinnitettävä
Kiinnitys Kenkä tulee olla napakasti kiinnitettävä. Paras kiinnitystapa on pitkä nauhoitus, tarra/solkikiinnitys, koska ne ovat säädettävissä. Koko Tärkein mitta on kengän pituus.  Kengässä on oltava + 1⁄2 cm käyntivara, jotta jalka pystyy toimimaan oikein. Jos jalat ovat erikokoiset, valitaan kengät suuremman jalan mukaan.

21 Eettinen valinta ? Kuka on kengittä ja miksi?

22 Miksi kävely on tärkeää? (UKK-instituutti, Suomen Latu)
Säännöllinen reipas kävely alentaa verenpainetta ja leposykettä, tehostaa verenkiertoa ja parantaa kestävyyskuntoa sekä kolesteroliarvoja Vaikutukset saavutetaan 2 – 6 kuukauden kuluessa

23 Aineenvaihdunta paranee välittömästi
Verenpaine laskee 5 mmHg (2 kk) Leposyke laskee (2 kk) Kestävyyskunto kohoaa (3 kk) Verenkierto paranee (3 kk) Kolesteroliarvot paranevat (3 kk) 80-kiloisella kuluu 350 kcal tunnissa (painonhallinta) Sokeriaineenvaihdunnan häiriö vähenee Positiivinen vaikutus mielenterveyteen Jne.

24 10 000 askelta päivässä Arkikävely 3000 – 5000 askelta Kulttuurikävely
Kävelykokous Luontokävely Sauvakävely Tehokävely ? PERUSLIIKKUMISEN NÄKÖKULMASTA YKSIKIN ASKEL TÄRKEÄ!