Olli.makinen@turkuamk.fi tel: 050-5985704 TUTKIMUSPRAKTIKUM www.turkuamk.fi.

Esitys aiheesta: "Olli.makinen@turkuamk.fi tel: 050-5985704 TUTKIMUSPRAKTIKUM www.turkuamk.fi."— Esityksen transkriptio:

1 olli.makinen@turkuamk.fi tel: 050-5985704
TUTKIMUSPRAKTIKUM

2 Päivän aiheita Poikkitieteellisyydestä Tutkimussuunnitemasta
Validiteetti/reliabiliteetti Kvalitatiivinen/kvantitatiivinen tutkimus Tutkimuksen eteneminen > kvantitatiivinen tutkimus Otanta/perusjoukko/havaintoyksikkö/otos

3 poikkitieteellisyydestä
Asiaa tarkastellaan monesta eri näkökulmasta Esimerkiksi mistä näkökulmasta voidaan tarkastella: syömishäiriöitä, anoreksiaa turkistarhausta

4 Pöytä: mistä näkökul-mista voit tar-kastella pöytää?
Tähän kenttään voi sijoittaa kuvan tai kaavion

5 Morsiuspuku: mistä näkökulmasta voit tarkastella morsiuspukua?
Tähän kenttään voi sijoittaa kuvan tai kaavion

6 Aiheita joita voi tarkastella ”poikkitieteellisesti”
Kirjaston merkitys lapsiperheille > miten voit aihetta lähestyä? Millä kaikilla tavoilla kirjastojen kotipalveluja voi kehittää? Kirjaston ei-käyttäjät > heidän kohtaamisensa ja haastattelunsa

7 Tutkimussuunnitelma (s. 91)
1) Aiheen, aihepiirin ja taustojen kuvaus 2) Mitä tutkimusta aiheesta on tehty aikaisemmin 3) Tutkimuksen tavoitteet (esim. saada selville, että…) 4) Hypoteesit ja tutkimusmenetelmät (esim. oletetaan, että jokin asia on vaikuttanut toiseen asiaan määrätyllä tavalla; käydään haastattelemassa tai tehdään kyselytutkimus) 5) Teoreettinen viitekehys ja käsitteet (esim. että kesän sää vaikuttaa virvokkeiden kulutukseen…) 6) Tutkimuksen käytännön toteutus, aikataulu, osallistujat, haastateltavien määrä jne. 7) Tutkimuksen alustava sisällysluettelo

8 Kvantitatiivinen tutkimus eli määrällinen tutkimus
Asioita kuvataan numeraalisesti, asioita mitataan: esim. metreissä, ajassa, painossa, prosenteissa (28 % vastaajista oli tyytyväisiä tuotteeseen). Kaikki häiritsevät tekijät eliminoidaan. Muutoksia, vaikutuksia, syy-yhteyksiä. Tulokset ilmoitetaan esim. tilastojen, taulukoitten tai pylväiden muodossa. Tutkimusaineistoa kerätään joko ”mittaamalla”, kyselylomakkeilla, havainnoimalla tai tutkimalla valmiita tilastoja. Esimerkki: Ihmisen mittaaminen

9 Kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus
Pyritään ymmärtämään yksilön tai ryhmän toimintaa ihmisten niille antamien merkitysten (laatujen, mielipiteiden) avulla: halut, arvot, ihanteet, uskomukset. Menetelmänä esim. tutkimushaastattelu Haastattelutilanteet samankaltaisiksi, haastattelun rakenteellistaminen (strukturoiminen) > tutkija on etukäteen päättänyt kysymysten muodon ja etenemisjärjestyksen Rakenteellisella haastattelulla saatua aineistoa helpompi analysoida Esimerkiksi haastateltavilta kysytään suhtautumista johonkin tiettyyn muoti-ilmiöön

10 Tutkimus on usein mittaamista
Mitataan asenteita, terveyttä, kulutustottumuksia, vapaa-ajan käyttöä, ruokatottumuksia, unta jne. On tärkeää määritellä, onko käytettävissä oleva ”mittari” kunnossa. Onko mittari laadittu oikein, mittaako se oikeaa asiaa jne.

11 Validiteetti ja realibiliteetti
Validiteetti (pätevyys): mittaako mittari tarkoitettua asiaa. Esim. kyselylomake: mittaako se sitä asiaa, josta halutaan tietoa, ymmärtääkö haastateltava, mitä lomakkeessa kysytään, ovatko kysymykset yksiselitteisiä. Reliabiliteetti (luotettavuus): tarkoittaa mittaustulosten toistettavuutta. Reliabiliteetti toteutuu, jos mittari antaa samassa mittaustilanteessa saman tulokset (yksinkertaisimmillaan esim. vaaka). Sama tulos riippumatta siitä, kuka mittauksen on suorittanut.

12 Laadullisen ja määrällisen menetelmän yhdistäminen
Laadullista ja määrällistä tutkimusta voidaan yhdistää (triangulaatio): esimerkiksi tehdään ensin kyselytutkimus ja sen jälkeen valitaan joukko, joille tehdään teemahaastattelu.

13 Tutkimuksen eteneminen
Tutkimussuunnitelman noudattaminen; tutkimusmenetelmän valinta Tutkimusaineiston hankkiminen, sen analyysi ja luokittelu, johtopäätösten teko, raportin kirjoittaminen, sen julkaiseminen

14 Tutkimuksen eteneminen: määrällinen tutkimus
Yleisin aineiston keräämistapa on kyselylomake (postikysely, joukkokysely, gallup, survey, informoitu kysely. Toteutus: postitse lomakkeella, puhelimitse, Internetissä, suora haastattelu. Havainnointi myös mahdollista: havainnoidaan vaikka katukahvilasta ohikulkijoita, heidän pukeutumistaan tai huonekaluliikkeessä, miten asiakkaat suhtautuvat tiettyyn tuotteeseen. Myös elokuvia, tekstejä, valokuvia ym. voidaan havainnoida systemaattisesti > havainnointilomake

15 Tilastojen käyttö Varmista, että tilastot ovat yhteismitallisia
Varmista niiden alkuperä ja luetettavuus

16 Perusjoukko, havaintoyksikkö, otanta, otos
Perusjoukko on kaikki jossain tietyssä suhteessa tutkittavat: esim. kaikki vaasalaiset peruskoulun 9-luokkalaiset Havaintoyksikkö =kuka tahansa tähän joukkoon kuuluva Otanta = menetelmä, jolla valitaan tietty määrä perusjoukon jäseniä Otos = tutkimukseen valittu tietty perusjoukon osa, esim. aakkosluettelosta joka kuudes vaasalaisen peruskoulun 9-luokkalainen tai Merenkurkun koulun kaikki 9-luokkalaiset

17 Otantamenetelmiä + otoskoko
Satunnaisotanta: kaikki perusjoukkoon kuuluvat numeroidaan ja heistä arvotaan tietty joukko, otos Systemaattinen otanta: esim. haastateltavat valitaan perusjoukosta tasavälein, esim. joka viides Käytä niin suurta otosta kuin omien resurssiesi kannalta on mahdollista

18 Kyselylomakkeen laatiminen
Tutkimusongelman mittaaminen, sen osoittaminen oikeaksi tai vääräksi. Tutkittavan asian muuttaminen mitattavaan muotoon. Turhat kysymykset tulee jättää pois Yksinkertaisuus, lyhyys ja selkeys, yksiselitteisyys Yhdessä kysymyksessä kysytään vain yhtä asiaa Nettikysely > kyselylomakkeet> Google Docs

19 Monivalintakysymykset/avoimet kysymykset, taustamuuttujat
Monivalintakysymyksissä vastaajille annetaan valmiit vastausvaihtoehdot Avoimissa kysymyksissä vastaaja voi antaa vastaukset omin sanoin, avoimet kysymykset saattavat olla työläitä analysoida Taustatietoja esim. sukupuoli, ikä, varallisuus, asuinpaikka ym. Taustatiedoilla täytyy olla yhteys tutkimukseen, ei turhia taustatietoja

20 3- tai useampiportainen asteikko
Erittäin hyvä – melko hyvä – neutraali, ei hyvä eikä huono – melko huono – erittäin huono Joka päivä – vähintään kerran viikossa – vähintään kerran kuukaudessa – harvemmin – ei koskaan Erittäin kiinnostava – melko kiinnostava – ei lainkaan kiinnostava

21 Esimerkkitapaus: koululiikuntatutkimus: s. 95 - 97
Taustamuuttujat > painoindeksi Hypoteesi jota testataan Otos Kvantitatiivinen vai kvalitatiivinen? Kyselylomake, avoin kysymys Havaintomatriisi Avoimen kysymyksen analysointi Eri arvoja eri muuttujille, ikä, sukupuoli, luokka-aste, pituus, paino ym.

22 Tulosten esittäminen Tulokset kannattaa aina esittää taulukoitten tai graafisten esitysten muodossa > helppolukuisuus, selkeys, vakuuttavuus