JÄÄKAUSI KERTAUSTA.

Esitys aiheesta: "JÄÄKAUSI KERTAUSTA."— Esityksen transkriptio:

1 JÄÄKAUSI KERTAUSTA

2 Jään leviämisvaihe Jäätikkö liukui Skandeilta Suomen ylitse luode–kaakko –suunnassa. Liikkuva jää ruhjoi kallioperää ja kuljetti maa-aineksia. Jään leviämisvaiheen aikana syntyneitä muodostumia: moreeni drumliinit järvialtaat silokalliot siirtolohkareet

3 Jään sulamisvaihe Jääkausi päättyi, kun ilmasto alkoi lämmetä.
Jää suli ja jään reuna siirtyi luoteeseen n. 100 m (jopa 200–300 m) vuodessa. Välillä vetäytyminen pysähtyi pitkiksi ajoiksi. Jääkausi päättyi noin vuotta sitten, jolloin jää oli vuoristojäätiköitä lukuun ottamatta sulanut. Jään sulamisvaiheen aikana syntyneitä muodostumia: reunamuodostumat pitkittäisharjut hiekkakentät, dyynit lustosavikot hiidenkirnut supat

4 Mannerjäätikön perääntyminen
Miten Salpausselät syntyivät? Sulavan jään reuna vetäytyi kohti luodetta. Kun vetäytyminen pysähtyi ilmaston tilapäisen kylmenemisen vuoksi, sen reunalle kertyi sulavesien mukana tulleita aineksia

5 Pitkittäisharju ja reunamuodostuma
Poikkileikkaus kolmiomainen. Keskellä on kiviä, reunoilla hiekkaa ja soraa. Reunamuodostuma Pohjoisrinne on jyrkkä, maalaji moreenia. Etelärinne loiva, soraa ja hiekkaa. Uloimpana savea.

6 Suppa Miten supat syntyivät? Miten ne näkyvät maisemassa?
Jäänlohkare jäi syntyvän harjun sisään ja suli siellä hitaasti. Paikalle syntyi pyöreän muotoinen kuoppa, jossa usein on nykyään pieni lampi.

7 Jääkauden merkit kartalla
Rikkonaisuus (paljon järviä, luode-kaakko) Lyhyet kohoumat (=drumliinit, luode-kaakko, moreenia) Pitkät, kapeat kohoumat (=harjut, luode-kaakko, soraa, hiekkaa) Pitkät, leveät kohoumat (=reunamuodostumat, lounas-koillinen, moreenia, soraa, savea) Isot kivet (=siirtolohkareet) Pyöreät kuopat (=supat) Louhikot (=muinaisrannat) Laajat peltoaukeat (=savitasangot, laaksosavikot) Avokalliot (sulavedet huuhtoivat maa-ainekset pois)

8 Mitä jääkauden merkkejä näet kartalla?
Karttakuva on rikkonainen. Jääkauden raivaamat murroslaaksot näkyvät järvinä. Useat järvet ovat luode–kaakko -suunnassa. Salpausselät patoavat kaarina järviä Kaakkois-Suomessa.

9 Keskeisiä käsitteitä 1 Drumliini Pitkä ja kapea, jääkauden aikana syntynyt moreeniselänne, sisällä usein kalliosydän. Harjusora Pitkittäisharjussa oleva, pyöristyneistä kivistä, sorasta ja hiekasta muodostunut maalaji. Hiekkakangas Mannerjäätikön alla virranneiden sulamisvirtojen suistoon kuljettamasta aineksesta muodostunut alava alue. Nykyisin kuiva ja tasainen, mäntyä kasvava kangasmaa. Järviallas Veden täyttämä painauma maankamarassa. Suomessa monet järvet ovat syntyneet mannerjäätikön raivaamiin painanteisiin. Jääkausi Aika, jolloin mannerjäätiköt ovat peittäneet alleen laajoja alueita. Jäätiköitymiskeskus Alue, johon mannerjäätikkö ensin syntyy ja leviää sieltä ympäristöön. Esim. Skandit.

10 Keskeisiä käsitteitä 2 Lustosavi Mannerjäätikön eteen sen sulaessa kertyneistä hienoista aineksista muodostunut kerroksellinen savi. Moreeni Suomen yleisin maalaji. Siinä on sekaisin teräväsärmäisiä suuria ja pieniä kivenlohkareita sekä soraa, hiekkaa ja savea. Nunatakki Mannerjäätikön peittämillä alueilla jäättömänä pysynyt alue. Pirunpelto Jääkauden jälkeen muinaiselle rantatasanteelle syntynyt, veden paljaaksi huuhtoma kivikko. Pitkittäisharju Mannerjäätikön sisässä virranneiden sulamisvirtojen kuljettamasta sorasta ja hiekasta rakentunut, mannerjäätikön perääntymisliikkeen suuntainen muodostuma, harju.

11 Keskeisiä käsitteitä 3 Reunamuodostuma Mannerjäätikön reunan perääntymisen pysähtyessä sen eteen kasautunut, moreenista, sorasta ja hiekasta muodostunut suuri valli. Salpausselät ovat maailman suurin reunamuodostuma. Siirtolohkare Jääkauden aikaisen mannerjäätikön kuljettama suuri kivenlohkare. Hiidenkivi. Silokallio Jääkauden aikana virtaavan jään sileäksi hioma laakea kallio, jonka pinnassa on jään kulkusuuntaa osoittavia uurteita. Sulavesivirta Jääkauden aikana mannerjäätikön sisällä ja alla virtaava joki. Suppa, lukko, harjujärvi. Harjun sisään jääkauden jälkeen jääneen jäälohkareen sulaessa syntynyt, usein veden täyttämä kuoppa.

12 Osaatko? Mikä jääkauden käsite?
Pitkänomainen selänne, luode–kaakko -suunnassa, kalliosydän. Jään kuljettama suuri kivi. Jään muokkaama maalaji, jossa on sekaisin kaikenkokoisia aineksia. Saivat alkunsa kun jää raivasi tyhjäksi kallioperän murroslinjoja. Jään edustalle kasautunutta hienojakoista ainesta, jota tuuli on kuljettanut. Nykyään tasaisia kuivia kankaita. Pitkä kohouma, luode–kaakko -suunnassa, soraa ja hiekkaa. Leveä kohouma Etelä-Suomessa, lounas–koillinen -suunnassa. 8. Pyöreä järvi harjun keskellä. 9. Muodostuivat, kun hienojakoisimmat ainekset laskeutuivat meren tai järven pohjaan. 10. Pyöreä, sileäreunainen kuoppa kalliossa.

13 Osaatko? Vastaus Pitkänomainen selänne, luode–kaakko -suunnassa, kalliosydän. DRUMLIINI Jään kuljettama suuri kivi. SIIRTOLOHKARE Jään muokkaama maalaji, jossa on sekaisin kaikenkokoisia aineksia. MOREENI Saivat alkunsa kun jää raivasi tyhjäksi kallioperän murroslinjoja. JÄRVIALTAAT, JÄRVET Jään edustalle kasautunutta hienojakoista ainesta, jota tuuli on kuljettanut. Nykyään tasaisia kuivia kankaita. HIEKKAKENTÄT Pitkä kohouma, luode–kaakko -suunnassa, soraa ja hiekkaa. PITKITTÄISHARJU/HARJU Leveä kohouma Etelä-Suomessa, lounas–koillinen -suunnassa. SALPAUSSELKÄ (REUNAMUODOSTUMA) Pyöreä järvi harjun keskellä. SUPPA Muodostuivat, kun hienojakoisimmat ainekset laskeutuivat meren tai järven pohjaan. SAVITASANGOT (LUSTOSAVI) Pyöreä, sileäreunainen kuoppa kalliossa. HIIDENKIRNU

14 Maankohoaminen Mannerjää painoi maanpinnan lommolle.
Lommo suoristuu vähitellen ja tästä syystä maa kohoaa. Maa kohoaa nopeimmin Pohjanmaan rannikolla. Maankohoamisen merkkejä ovat: Muinaisrannat eli pirunpellot Laaksosavikot Jäänne-eläimet (esim. saimaannorppa) Uusien saarien kohoaminen ja vanhojen liittyminen mantereeseen. Rannikon satamien ja väylien mataloituminen. Jokien virtaussuunnan muuttuminen.

15 Itämeren järvi- ja merivaiheet

16 Missä maa Suomen rannikolla kohoaa eniten?
Maankohoaminen Missä maa Suomen rannikolla kohoaa eniten? Missä vähiten?

17 Vedenkoskemattomat alueet
Sulamisvedet eivät ulottuneet vaaralle. Siksi sen maaperän ravinteet eivät ole huuhtoutuneet ja viljely on mahdollista vaaran päällä. Lapinlahti, Pitkämäki

18 Ancylusjärven ja Litorinameren rantaviivat

19 Litorinameren ranta Pohjanmaalla
n vuotta sitten

20 Maankohoaminen Porin edustalla
Mitä seurauksia maankohoamisesta on ollut Porin seudulla?

21 Maiseman muodostuminen 1
Selitä maiseman muodostumisen vaiheet.

22 Maiseman muodostuminen 2

23 Maiseman muodostuminen 3

24 Keskeisiä käsitteitä Maankohoaminen Maan yhä jatkuva nouseminen merestä jääkauden jälkeen. Nopeinta Perämeren rannikolla. Muinaisranta, pirunpelto Mäkien ja harjujen rinteillä olevia kivivalleja, jotka kertovat merenpinnan muinaisesta tasosta. Laaksosavikko, savitasanko Jääkauden sulamisvaiheessa alaviin paikkoihin usein harjujen väliin kulkeutunutta savea Maaperä Irtaimista aineksista, kuten hiekasta, savesta tai turpeesta, muodostunut maankamaran ylin osa kallioperän päällä. Kivennäismaalaji Kallioperästä rapautumisen seurauksena syntynyt maalaji. Esim. savi ja sora. Eloperäinen maalaji Kasvien ja eläinten jäänteistä syntynyt maalaji, kuten multa ja suoturve.

25 Osaatko? Mistä maankohoaminen johtuu?
Missä maa Suomen rannikolla kohoaa eniten? Luettele maankohoamisen seurauksia. Mitä tarkoittavat käsitteet a) kallioperä ja b) maaperä? Mitä ovat a) kivennäismaalajit, b) eloperäiset maalajit?

26 Osaatko? Vastaus Maankohoaminen johtuu jääkauden aikana painuneen lommon vähittäisestä suoristumisesta. Pohjanmaan rannikolla Maankohoamisen seurauksia ovat esim. muinaisrannat eli pirunpellot laaksosavikot jäänne-eläimet (esim. saimaannorppa) uusien saarien kohoaminen ja vanhojen liittyminen mantereeseen rannikon satamien ja väylien mataloituminen jokien virtaussuunnan muuttuminen. a) Kallioperä tarkoittaa kiinteää peruskalliota. b) Maaperän muodostavat kallioperän päällä olevat irtaimet maalajit. a) Kivennäismaalajit syntyvät, kun kallioperä rapautuu (rikkoutuu). b) Eloperäiset maalajit muodostuvat lahonneiden eliöiden jäänteistä.