Sähköinen palvelukanava Tehokkaan palvelukanavan rakentamisen hyvät käytänteet ja vaikeat kysymykset Web-projektien ja julkaisujärjestelmien asiantuntija.

Esitys aiheesta: "Sähköinen palvelukanava Tehokkaan palvelukanavan rakentamisen hyvät käytänteet ja vaikeat kysymykset Web-projektien ja julkaisujärjestelmien asiantuntija."— Esityksen transkriptio:

1 Sähköinen palvelukanava Tehokkaan palvelukanavan rakentamisen hyvät käytänteet ja vaikeat kysymykset
Web-projektien ja julkaisujärjestelmien asiantuntija Perttu Tolvanen

2 Kouluttaja Perttu Tolvanen, konsultti Työt Aiempia
KTM, tietojärjestelmätiede, digitaalinen media Työt Toimittajista ja teknologioista riippumaton web-projektien ja julkaisujärjestelmien asiantuntija, North Patrol Oy Bloggaaja, Vierityspalkki.fi Aiempia Web-julkaisujärjestelmien asiantuntija, Projekti55 Oy Web-konsultti, Sininen Meteoriitti Sisällönhallinnan konsultti (ECM), Digia Online-tuottaja, Nelonen Media / Sanoma Projektipäällikkö, Sanoma Projektipäällikkö, Kauppa- ja teollisuusministeri

3 Yhteystiedot Seuraa: http://twitter.com/perttutolvanen
Linkity: Ota yhteyttä: Tutki: Google.fi ja ”perttu tolvanen” Lue: Lue:

4 Agenda, 2pv koulutus 1. aamu: 1. iltapäivä: 2. aamu: 2. iltapäivä:
Verkkopalvelukehityksen trendit Verkkopalvelukehityksen johtaminen 1. iltapäivä: Verkkopalveluprojektin hankkeistus Verkkopalveluprojektin teknologiavalinnat 2. aamu: Verkkoläsnäolon vahvistaminen ja johtaminen Katsaus sosiaalisen median parhaisiin käytänteisiin 2. iltapäivä: Kiperiä erityiskysymyksiä. Agenda tarkentuu osallistujien toiveiden mukaan.

5 Vastausaikaa on aamupäivä.
Tehtävä 1: Odotukset Mihin asioihin tarvitsette ratkaisuja? (esim. verkkopalvelun uudistaminen, teknologiavalinnat, sosiaalisen median hyödyntäminen, sisällöntuotannon johtaminen, asiointikanavan rakentaminen, extranet-projekti tulossa, jne.) Mitkä asiat askarruttavat, hämmentävät, ihmetyttävät? (esim. mobiili, ipad, julkaisujärjestelmät, twitter, wikipedia, suomi24, hakukoneoptimointi, adwords, analytiikka, jne.) Vastausaikaa on aamupäivä.

6 Tehtävä 2: Top-5 trendit Valitse viisi (5) mielestäsi merkityksellisintä muutosvoimaa tai trendiä jotka ovat vaikuttaneet tai tulevat vaikuttamaan oman organisaatiosi web-kehitykseen 2010-luvulla. Kirjoita yksi trendi per kortti. Voit poimia ideoita kouluttajan esittämistä ajatuksista tai laajentaa näkökulmaa omilla kokemuksillasi.

7 Web-tekemisen historiaa Suomessa ja maailmalla. Aikajänne 2000-2012.

8 1999-2002 kotisivujen murrosikä
Sidosyhteisö Mediakanava tehtiin kovasti vielä ”kotisivuja” ja huomio oli erittäin vahvasti omassa sivustossa. Kävijöitähän yritettiin saada jopa ostamalla mainostilaa bussien kyljistä ym. Yrityshakemistot

9 ”Oma ekslusiivinen kerho”
extranettien ja ”klubien” kausi kun tietohallinto ohjasi kehitystä Sidosyhteisö Sidosyhteisö Sidosyhteisö Mediakanava ”Oma ekslusiivinen kerho” Hakukoneet Hypen jälkeen investoinnit olivat tiukassa ja rahaa saivat pääosin hankkeet joille oli laskettavissa kovinkin suora tuloshyöty. Erityisesti extranetit nousivat tällöin esiin ja monet yritykset rakensivat omia suljettuja klubejaan sivustoilleen. B2B toimi kokonaisuutena paremmin kuin kuluttajamarkkinat. Erityisesti mediayhtiöt olivat tänä aikana hyvin varovaisia koska hypen aikana moni oli polttanut paljon rahaa. Yrityshakemistot

10 2005-2007 kampanjasivustojen kulta-aika kun mainonta ja markkinointi heräsi webiin
Mediakanava Sidosyhteisö Sidosyhteisö Sidosyhteisö Mediakanava Kampanja! Blogit Kampanja! Kampanja! koettiin uudenlainen nousukausi kun yritykset ryhtyivät taas investoimaan verkkoon. Yrityshakemistoja syntyi paljon lisää ja ensimmäiset askeleet Google-optimoinnissa otettiin juuri tänä aikana. Aikakautta leimasi monella tapaa yritysten toteuttamat kampanjasivustot joista on sittemmin luovuttu vähin äänin. Yhteisöt olivat vielä aika hiljaisia skandinaviassa, mutta blogeista kyllä puhuttiin – joskin ei vielä aivan ymmärretty niiden merkitystä. (Twitter on tällä hetkellä jokseenkin samassa tilanteessa.) Kampanja! Yrityshakemistot Kampanja! Hakukoneet

11 2007-2009 yhteisöpalveluiden nousu kun massat heräsivät nettiin
Mediakanava Sidosyhteisö Sidosyhteisö Mediakanava Kampanja! Facebook Kampanja! Blogit, keskustelupalstat Kampanja! on ollut yhteisöpalveluiden hurjaa nousukautta. Tämä on nähnyt myös investoinneissa jotka ovat painottuneet paljon näihin ilmiöiden ymmärtämiseen. Tälle ajanjaksolle painottuu myös hakukoneoptimoinnin merkityksen ymmärtäminen ja erityisesti Google Adwordsin räjähtänyt käyttö! Verkkopalvelukokonaisuuksien näkökulmasta ajanjakso oli hyvin hajanainen, koska moni iso toimija kävi sotaa monella rintamalla. Google Yrityshakemistot

12 2008-2012 sirpaloituneen verkkoläsnäolon kausi
Sidosyhteisö Mediakanava Sidosyhteisö Sidosyhteisö Mediakanava Sidosyhteisö Sidosyhteisö Sidosyhteisöt Vahva sidosyhteisö Vaikuttajayksilö Vaikuttajaryhmä Vaikuttajayksilö Google Hakemistot Vaikuttajaryhmä Vaikuttajayksilö

13 ”Palvelukanava” –toiminnot (extranet ym)
Kumppani-sivusto Kumppani-sivusto Vuosi 2012. Blogi Blogi Kampanja-sivusto Kampanja-sivusto Oma verkkosivusto Kampanja-sivusto ”Palvelukanava” –toiminnot (extranet ym) Esimerkki 2012 –läsnäolosta.

14 Isoja trendejä 2011

15 videot Facebook hakukoneoptimointi ”yhteisöllinen internet”
verkkovuosikertomukset Facebook Twitter hakukoneoptimointi videot kohdennettu mainonta kumppanuusmainonta web-analytiikka mobiilit superlaitteet (ipadit ym) suosittelujärjestelmät karttakäyttöliittymät Google = webin navigaattori

16 Viisi väitettä 2012 vuoden internetistä

17 1 Verkko on arkipäiväistynyt
1 Verkko on arkipäiväistynyt. Käyttötilanteita on laidasta laitaan: 30 sekunnin keittiösessiosta aina 40 minuutin sohvasessioon. Absoluuttiset käytettävyyssäännöt on syytä unohtaa. Esim. mobiilikäyttö on hyvin moninaista.

18 2 Hakukeskeisyys on tullut jäädäkseen
2 Hakukeskeisyys on tullut jäädäkseen. Etenkin navigoinnissa ja uuden tiedon etsimisessä. Sisällöntuottajan kannalta tärkeintä on ymmärtää, että Google EI ole hakukone.

19 3 Yhteisöpalvelut muokkaavat mielipiteitä ja vaikuttavat ostopäätöksiin. Jos keskusteluja haluaa ohjata, niin on osallistuttava ja oltava aloitteellinen.

20 4 Sisällöntuotantoon osallistuu edelleen vain pyramidin kärki
4 Sisällöntuotantoon osallistuu edelleen vain pyramidin kärki. Meistä ei ole tullut ammattimaisia sisällöntuottajia kaikesta sosiaalisen median hypestä huolimatta malli toimii edelleen. Juuri nyt on tärkeätä löytää ne 19 ja saada heidät faneiksi. Siihen auttavat hyvät, omat sisällöt.

21 5 ”Verkkonäkyvyys” on yhä useamman tekijän summa
5 ”Verkkonäkyvyys” on yhä useamman tekijän summa. Neljä johtamista vaativaa elementtiä ovat: vuokrattu tila, ostettu tila, ansaittu tila ja oma tila. Näiden suhteen päätöksiä tulee tehdä kahdella tasolla: taktisella (liikennettä ja huomiota) ja strategisella (auktoriteettia ja suosituksia).

22

23 Verkkopalvelukehityksen johtaminen

24 Verkkoläsnäolon kehittymisen vaiheet
Taso 1: Passiivinen läsnäolo verkossa Taso 2: Löydettävyyden varmistaminen Taso 3: Aktiivinen löydettävyys Taso 4: Integroituminen muihin palveluihin Taso 5: Aktiivinen läsnäolo valituissa palveluissa Taso 6: Toiminnallisuuksien ulottaminen valittuihin kanaviin

25 Taso 1: Passiivinen läsnäolo
Verkkopalvelu olemassa Perustiedot organisaatiosta, tuotteista ja palveluista verkossa Verkkopalvelu tehty projektina Ylläpito satunnaista Sisällöntuottajina viestintä Ajankohtainen sisältö pääosin ajankohtaisia tiedotteita Taso 1: Passiivinen läsnäolo

26 Taso 2: Löydettävyyden varmistaminen
Organisaatio seuraa verkkopalveluidensa kävijöitä ja esimerkiksi hakusanoja joilla sivustolle saavutaan Tärkeimmät hakusanat on tunnistettu Verkkopalvelun tärkeimpien sisältöjen hakukonelöydettävyys on varmistettu Hakukoneoptimointiprojekti on tehty tai suunnitteilla Löydettävyyttä täydennetään Google AdWords -palvelulla Taso 2: Löydettävyyden varmistaminen Taso 1: Passiivinen läsnäolo

27 Taso 3: Aktiivinen löydettävyys
Organisaatio seuraa aktiivisesti verkkopalvelunsa kävijätilastoja ja reagoi poikkeamiin Verkkopalveluun tuotetaan säännöllisesti uutta sisältöä ja sisällöntuotanto on kiinteä osa muuta markkinointia ja viestintää Löydettävyydestä huolehtiminen on osa markkinointistrategiaa ja päivittäistä viestintää. Esim. taktisia Google Adwords –ostoja. Jatkuvaa hakukoneoptimointia. Taso 3: Aktiivinen löydettävyys Taso 2: Löydettävyyden varmistaminen Taso 1: Passiivinen läsnäolo

28 Taso 4: Integroituminen muihin palveluihin
Organisaatio on tunnistanut tärkeimmät sidosryhmänsä verkossa ja päättänyt vahvistaa läsnäoloa myös muissa palveluissa. Organisaatio seuraa eri palveluiden sisäisiä tapahtumia säännöllisesti ja tarkkailee palveluista tulevaa liikennettä omaan palveluun. Organisaatio on tehnyt suunnitelman jokaisen palvelun käytöstä osana hallittua verkkoläsnäoloa. Organisaatio on määritellyt vastuuhenkilön omasta organisaatiosta jokaiselle palvelulle jonka työajasta muutamia tunteja on varattu osallistumiseen kyseisen palvelun toimintaan. Taso 4: Integroituminen Taso 3: Aktiivinen löydettävyys Taso 2: Löydettävyyden varmistaminen Taso 1: Passiivinen läsnäolo

29 Taso 5: Aktiivinen läsnäolo valituissa palveluissa
Organisaatio on valinnut tärkeimmät läsnäolon kanavansa verkossa. Valitut kanavat ovat markkinointi- ja viestintäkumppaneita hankkeissa ja näiden sisällöistä ja toiminnallisuuksista huolehditaan kuten oman verkkopalvelun toiminnoista. Kaikkien valittujen palveluiden sisältöjä ja aktiviteetteja johdetaan verkkoseurannan avulla ja tarvittaessa tietoa täydennetään käyttäjäkyselyillä ja käytettävyystutkimuksilla. Taso 5: Aktiivinen läsnäolo Taso 4: Integroituminen Taso 3: Aktiivinen löydettävyys Taso 2: Löydettävyyden varmistaminen Taso 1: Passiivinen läsnäolo

30 Taso 6: Toiminnallisuuksien ulottaminen valittuihin kanaviin
Verkkoläsnäolo nähdään kokonaisvaltaisesti myös toimintojen osalta. Esimerkiksi Facebook voi hyvin kehittyä alustaksi jonka kautta onnistuu myös lippujen varaaminen ja maksaminen – myös monenlaisten hakemuksien jättäminen! Oman verkkopalvelun omistaminen ja johtaminen ei ole enää itseisarvo. Näkyvyys ja toiminta verkossa voi tapahtua kustannustehokkaasti myös muiden omistamissa palveluissa. (Ja mitä tapahtumavetoisempi organisaatio, niin sitä paremmin moniulotteisen verkkoläsnäolon malli organisaatiolle soveltuu.) Taso 6: Moniulotteinen verkkoläsnäolo Taso 5: Aktiivinen läsnäolo Taso 4: Integroituminen Taso 3: Aktiivinen löydettävyys Taso 2: Löydettävyyden varmistaminen Taso 1: Passiivinen läsnäolo

31 2008-2012 sirpaloituneen verkkoläsnäolon kausi
Sidosyhteisö Mediakanava Sidosyhteisö Sidosyhteisö Mediakanava Sidosyhteisö Sidosyhteisö Sidosyhteisöt Vahva sidosyhteisö Vaikuttajayksilö Vaikuttajaryhmä Vaikuttajayksilö Google Hakemistot Vaikuttajaryhmä Vaikuttajayksilö

32 Peruselintarvikkeet web-kanavan johtamisessa
Säännöllinen oman verkkopalvelun ”puutarhurointi” ja riittävä pienkehitysbudjetti tekemiseen. Web-analytiikka käytössä ja mittaushavaintojen perusteella tehdään toimenpiteitä. Säännölliset katsaukset eri yksiköiden johdolle verkkopalvelun kehityksestä ja toiminnasta (esim. markkinointi, viestintä, eri liiketoiminnot). Asiantuntija-arviot tai automatisoidut testaukset pari kertaa vuodessa. Esim. käytettävyys, löydettävyys, sisällöt, selainyhteensopivuus. Sisällöntuottajaverkoston hoivaaminen, koulutus ja ohjeistaminen.

33 Gourmet-tason web-kanavajohtaminen
Web-kanavan johtoryhmä kokoontuu kuukausittain tai kvartaaleittain. Palaverit alkavat web-analytiikkakatsauksella ja kaikkea tekemistä peilataan numeroihin. Samaa johtamismallia sovelletaan valittuihin sosiaalisen median kanaviin ja muihin käytössä oleviin strategisiin kanaviin (kuten pysyvät yhteistyökumppanit). Perustekeminen pyörii vakioidun mallin mukaan, kaikki toimenpiteet ja kehitysideat kerätään ja priorisoidaan esim. käytössä olevan ryhmätyötilan avulla. Kuukausittain tai kvartaaleittain tehdään erilaisia kokeilutoimenpiteitä sisältöihin tai uusiin kanaviin (esim. sos. med. tai markkinointikumppanuudet). Kanavajohtajuus on tiukasti omissa käsissä, mutta ulkopuolisia kumppaneita hyödynnetään ja haastetaan aktiivisesti.

34 Esimerkki: Meteoriitti.com
Organisaatio: Päätoimittaja & kehitysryhmä & kanavavastuulliset Tukiryhmä koostuu lähinnä sisältövastaavista Ohjausryhmän kokoukset kvartaaleittain ja tavoitteet käsitellään asetettujen mitattavien tavoitteiden kautta Toimitusjohtaja ja myyntijohtaja tärkeimmät vaikuttajat ja tavoiteasettajat Ryhmätyötila: kaiken tekemisen johtaminen & kehitysideoiden priorisointi & sisältöjen kommentointi Kanavia & johdettavia työkaluja esim. Facebook, Twitter, Adwords, yrityshakemistot, kumppaneiden blogit, yhteydenpito it-alan medioihin, rekrykanavat

35 Meteoriitti.com - Analytiikkakehikko
Liiketoimintatavoite Verkkotavoite Mittari Tavoitearvo Projektien myyminen Teknologioiden esittely Käynnit, joiden aikana käydään teknologiakuvaussivulla 700 / kk Palveluiden esittely Käynnit, joiden aikana käydään palvelukuvaussivulla Liidien saaminen Yhteydenottolomakkeen lähettäminen 10 / kk Kävijöiden laadun parantaminen Käynnit hakusanoilla ”sharepoint”, ”intranet”, ”sähköinen työpöytä” ja ”vaatimusmäärittely” 400 / kk Ajankohtaisasioista tiedottaminen Käynnit, joiden aikana avataan ajankohtaisuutinen 100 / kk Meteoriitin tunnettuuden lisääminen Kävijämäärien kasvattaminen Kuukausittaisten kävijöiden määrä 3 000 / kk Uusien kävijöiden lisääminen Uusien kävijöiden %-osuus 60 % Verkkoläsnäolon laajentaminen Kävijöitä synnyttävien viittaavien sivustojen lukumäärä Brändätyn liikenteen lisääminen Käynnit hakusanalla ”meteoriitti” 70 / kk Työntekijöiden rekrytointi Avoimista työpaikoista kertominen Käynnit, joiden aikana avataan työpaikkailmoitus Työhakemusten saaminen Rekrytointisähköpostilinkin klikkaaminen Facebookin käytön lisääminen Facebook-sivun uusien tykkääjien lukumäärä 10 ”sharepoint” (6. => 158 käyntiä), ”intranet” (13. => 17 käyntiä), ”sähköinen työpöytä” (14. => 8 käyntiä), ”vaatimusmäärittely” (4. => 33 käyntiä)

36 Meteoriitti.com - Analytiikkakehikko
Liiketoi-minta-tavoite Verkkotavoite Mittari Tavoitearvo Helmikuu Maaliskuu Projektien myyminen Teknologioiden esittely Käynnit, joiden aikana käydään teknologiakuvaussivulla 700 / kk 606 655 Palveluiden esittely Käynnit, joiden aikana käydään palvelukuvaussivulla 814 951 Liidien saaminen Yhteydenottolomakkeen lähettäminen 10 / kk 3 4 Kävijöiden laadun parantaminen Käynnit hakusanoilla ”sharepoint”, ”intranet”, ”sähköinen työpöytä” ja ”vaatimusmäärittely” 400 / kk 353 370 Ajankohtaisasioista tiedottaminen Käynnit, joiden aikana avataan ajankohtaisuutinen 100 / kk 550 670 Meteoriitin tunnettuuden lisääminen Kävijämäärien kasvattaminen Kuukausittaisten kävijöiden määrä 3 000 / kk 2811 2867 Uusien kävijöiden lisääminen Uusien kävijöiden %-osuus 60 % 54,27 % 53,82 % Verkkoläsnäolon laajentaminen Kävijöitä synnyttävien viittaavien sivustojen lukumäärä 78 88 Brändätyn liikenteen lisääminen Käynnit hakusanalla ”meteoriitti” 70 / kk 1113 1050 Työntekijöiden rekrytointi Avoimista työpaikoista kertominen Käynnit, joiden aikana avataan työpaikkailmoitus 269 201 Työhakemusten saaminen Rekrytointisähköpostilinkin klikkaaminen ??? Facebookin käytön lisääminen Facebook-sivun uusien tykkääjien lukumäärä 10 ”sharepoint” (6. => 158 käyntiä), ”intranet” (13. => 17 käyntiä), ”sähköinen työpöytä” (14. => 8 käyntiä), ”vaatimusmäärittely” (4. => 33 käyntiä)

37 Vinkkejä sisällöntuotannon hallintaan
Kannattaa pyrkiä siihen, että web olisi tietojen master-paikka (esim. Ruukki.com). Tällöin kun esim. tekninen tieto muuttuu, niin se muuttuu samalla verkossa – eikä voi syntyä eritasoisia tietopankkeja! Esim. Metsäteollisuus ry on hyödyntänyt ”tietokortti” -ajattelua ja tämän kautta jokainen asiantuntija tuottaa verkkoon sisältöä (tietokortteja päivitetään intrassa ja osa tiedoista pysyy sisäisenä, osa menee vain extraan, osa menee myös julkiseen webiin). Mallin haaste on se, että asiantuntijoita pitää kouluttaa jatkuvasti ja heistä pitää tehdä myös verkkotekstiasiantuntijoita. Perinteisessä mallissa asiantuntijat tuottavat raakatekstit joiden pohjalta viestintä laatii verkkotekstit ja mm. kuvittaa ja lisää linkit. Tässä mallissa tärkeintä on pitää huoli, että verkkotoimittajilla on riittävästi päätösvaltaa siihen millaista tekstiä verkkopalvelussa on – ja riittävästi osaamista kirjoittaa tekstejä paremmiksi.

38 Meteoriitti.com Työntekijöiden rekrytointi Projektien myyminen
Yrityshakemistot Meteoriitti.com IT-alan lehdet Artikkelit & blogit Tunnettuuden lisääminen

39 Iso tavoite: vauhtipyörä kuntoon!
Tärkeintä on saada sopiva, tasainen kehitysrytmi palvelukehitykseen. Jotta saa ”vauhtipyörän” toimimaan on selkeästi valittava asiat jotka pitää pyöriä prosessinomaisesti ja sitten näihin asioihin on valittava vastuuhenkilöt. Esim. artikkelien/uutisten tuotanto kannattaa vastuuttaa 1-2 päätoimittajalle jotka koordinoivat toteutusta. Myös rekryilmoituksien levittäminen esim. sosiaaliseen mediaan kannattaa vastuuttaa yhdelle henkilölle ja ydintiimi vain sparraa ja kannustaa tätä henkilöä.

40 Verkkopalveluprojektin hankkeistus

41 Hankkeistuksen ABC Nykytilan ymmärtäminen Verkkopalvelustrategia
Kehitystarpeiden kartoitus omasta organisaatiosta  liiketoimintatarpeet Käyttäjäprofiilien rakentaminen  käyttäjätarpeet Nykyisen teknologia- ja budjettitilanteen kartoitus Verkkopalvelustrategia 3-5 vuoden aikajänteellä painopisteiden valinta Päätökset asioista jotka on tärkeätä tehdä itse Tiekartta projekteille Kehitys- ja projektitoimintamallin valinta ”Verkkopalvelupäällikön” toimenkuva & tiimin kokoaminen Budjetti tekemiseen

42 1) Nykytilan ymmärtäminen
Liiketoimintaihmisten haastattelut & työpajat Kevyt versio: 5-10 haastattelua + yhteenvetopalaveri Raskas versio: 20+ haastattelua + benchmarking + karkeat prototyypit eri liiketoiminta-alueiden kanssa Web-analytiikka & kävijäprofiilien ymmärtäminen Yhteenveto nykyisten kanavien käytöstä & sen pohjalta tehty kävijäprofilointi & nykytilanneanalyysi Kevyt versio: Itse tehty yhteenveto. Raskas versio: Jonkun analytiikka/optimointifirman työnä tehty analyysi & yhteenvetotyöpaja. Bonus: benchmarkkaus analytiikan ja hakunäkyvyyden näkökulmasta. Nykyisen teknologia- ja budjettitilanteen kartoitus Kevyt versio: IT-osasto kertoo rajaukset ja/tai käytettävät teknologiat Raskas versio: Julkaisujärjestelmävertailu ja alustava teknologiasuositus

43 2008-2012 sirpaloituneen verkkoläsnäolon kausi
Sidosyhteisö Mediakanava Sidosyhteisö Sidosyhteisö Mediakanava Sidosyhteisö Sidosyhteisö Sidosyhteisöt Vahva sidosyhteisö Vaikuttajayksilö Vaikuttajaryhmä Vaikuttajayksilö Huomioita: - Verkkosivustojen tekemisestä on siirrytty verkkoläsnäolon rakentamiseen ja johtamiseen. Tämä on kaventanut ja muuttanut julkaisujärjestelmien roolia. Osa asiakkaista ei tarvitse julkaisujärjestelmältään enää yhtä paljon toimintoja kuin aiemmin, osa taas kaipaa entistäkin enemmän. Selvää on vain, että ei ole enää olemassa ominaisuuslistaa joka sopisi kaikille (jos nyt on koskaan ollutkaan). Yhä enemmän asiakkaiden tulee valita julkaisujärjestelmä ja ekosysteemi joka on linjassa asiakkaan verkkostrategian (tai ylipäätään sen kanssa miten tekee ja missä tekee) kanssa. Google Hakemistot Vaikuttajaryhmä Vaikuttajayksilö

44 2) Verkkopalvelustrategia
Tavoitteet Strategiset tavoitteet käännettävä verkkotavoitteiksi  ja mitattaviksi Kohderyhmät verkossa Kanavien roolit Kanavien kohdalla tärkeintä on käyttää eri kanavia eri tarkoituksiin. Monikanavajulkaisu ei edelleenkään ole järkevää! Monikanavainen toiminta sitä vastoin on järkevää – ja joskus julkaisun hallintaakin on fiksua keskittää. Resurssit Verkko on edelleen sisällöntuotantokilpailu. Ilman ainutlaatuista sisältöä ja sen kehittämiseen sidottuja resursseja ei voi pärjätä. Omistettavat hakusanat 3-10 hakusanaa jotka haluaa Googlessa ”omistaa”

45 ”Palvelukanava” –toiminnot (extranet ym)
Kumppani-sivusto Kumppani-sivusto Vuosi 2012. Blogi Blogi Kampanja-sivusto Kampanja-sivusto Oma verkkosivusto Kampanja-sivusto ”Palvelukanava” –toiminnot (extranet ym) Esimerkki 2012 –läsnäolosta.

46 3) Kehitys- ja projektitoimintamallin valinta
Kehityksen ja johtamisen resursointi Oma vahva tiimi jossa myös toteutusosaamista Johtaminen omissa käsissä tiukasti, mutta kumppanit tekevät Oman toimen ohessa hallitaan verkkokanavia rajallisilla resursseilla Verkkokanavaa ei vastuutettu kenellekään. Täysin ad hoc –kehitystä. Projektitoimintamallit Kiinteät kehitysresurssit jotka työstävät uudistuksia viikon-parin välein saittiin Jatkuva pienkehitys läpi vuoden ja satunnaisesti jotain isompaa Projektivetoisesti uudistellaan jotain 1-2 kertaa vuodessa Perinteinen projektivetoinen malli: uudistetaan saitti kerran kolmessa vuodessa

47 Oma tiimi + kiinteät resurssit
A-taso Oma tiimi + kiinteät resurssit Kysymys: Jos olet A-tasolla, niin tarvitsetko muka vinkkejä? Elementit yleensä: Tiukat viikkopalaverit joissa sovitut agendat Kanban/Scrum-tyyppisesti pyöritettävä jatkuva kehityslista Analytiikka ja liiketoiminta ohjaavat voimakkaasti kehitystä Sovelluskehitys ja sisällöntuotanto tiiviissä yhteistyössä. Jopa työpareina. A-tasolla toiminta kehittyy jatkuvasti oman toiminnan jatkuvan arvioinnin ja optimoinnin tuloksena.

48 Johto itsellä + jatkuvaa pienkehitystä
B-taso Johto itsellä + jatkuvaa pienkehitystä Toimivia elementtejä: Kuukausittaiset palaverit yhteistyökumppaneiden kanssa Yhteistyökumppaneilla yhteinen työtila jossa tiedot kehitystoiminnasta jaetaan Tärkein vinkki: Jos jonkun kanssa tehdään töitä, niin tehdään sitten kunnolla ja avoimesti! Ota tehot irti kumppaneista! Sisältökehityksellä oma ryhmä, mutta sisältöihmisten kehitystoiveet yhtä lailla huomioidaan Usein hyväksyttävä se, että palvelun arkkitehtuuri & teknologia ”rapautuu” hitaasti. Älä stressaa siitä. Tärkeintä on keskittyä toimiviin lopputuloksiin. Räätälöi jos se tuntuu hyvältä! Budjetti tulisi olla suhteessa sisältökehitykseen & liiketoiminnan tarpeisiin. Pienkehitysbudjetit yleensä /kk

49 Oman toimen ohessa + satunnaiset kehitysprojektit
C-taso Oman toimen ohessa + satunnaiset kehitysprojektit Toimivia elementtejä: Hanki hyvä yhteistyökumppani jolla on paljon samankaltaisia asiakkaita! Varo etenkin ettet lähde leikkimään liian ison toimijan kanssa! Mitä pienempi budjetti, niin sitä enemmän yleensä kannattaa investoida sisältöihin. Pidä räätälöinti minimissä. Harkitse jopa täysin palveluna ostettua ratkaisua, koska sen ennustettavuus kustannuksissa on usein paras. Myös avoin koodi voi olla vaihtoehto, mutta tällöin kumppanin pitää olla erittäin hyvin soveltuva. Kehitysbudjetti kannattaa olla vähintään 1000e/kk jos haluaa odottaa verkkopalvelulta nousujohteisia tuloksia.

50 Perhosmalli web-läsnäolon johtamiseen
Web-kanavien ja toimintojen johtoryhmä. Kokoontuu 2-3 kk välein. Tukiryhmä. Sisällöntuottajat + kanavavastuulliset + palveluomistajat. Konsultti Kouluttaja 3 hengen ydintiimi. Viikottaiset / kuukausittaiset kokoukset. (Tekninen) kumppani Erityisosaajat Sosiaalisen median ”puutarhurit” ja koulutetut liiketoimintaosaajat. Haastava digitoimisto/kumppani Mainostoimisto

51 Yhteenveto Selvitä nykytila. Tee verkkostrategia.
Hankkeista, resursoi ja budjetoi jatkuva kehitys. Vasta kun tiedät strategian ja jatkuvan resursoinnin & budjetoinnin rajat, niin voit edetä hyvillä mielin teknologiavalintaan ja projektitekemisen budjetointiin! Jatkuvan kehityksen budjetti ja projektibudjetti pitää olla tasapainossa! euron verkkopalvelua ei voi johtaa 1000 euron kuukausittaisella kehitysbudjetilla!

52 Teknologiavalinnat

53 Teknologia valitaan verkkopalvelukonseptin ja asiakkaan kehitystiimin asettamien vaatimuksien perusteella.

54 Perusteita Julkaisujärjestelmän ydintehtävä on tehdä sisältöjen julkaisemisesta tehokasta, vakioitua ja hajautettavaa. Tarvitset julkaisujärjestelmän sitä todennäköisemmin mitä enemmän julkaiset vakiomuotoista sisältöä verkkopalvelussasi! Mitä enemmän olet rakentamassa hyvin liiketoimintakohtaista, räätälöityä palvelua, niin sitä todennäköisemmin sinulle voi paremmin soveltua alusta asti räätälöity toteutus. Näiden kahden edellä kuvatun ääritapauksen yhdistelmät ovat kaikkein vaikeimpia!

55 Esimerkkejä (julkisia)
Sitra halusi tehdä erittäin räätälöidyn verkkopalvelun ja halusi ketterän toteutusprosessin. Kilpailutuksessa finaalissa olivat puhdas räätälöinti (php-framework pohjana) ja Drupal-julkaisualusta. Valio halusi rakentaa verkkopalvelun joka olisi hyvin vuorovaikutteinen ja sisältäisi hyvin paljon räätälöityjä osuuksia ja integraatioita taustajärjestelmiin. Valio päätyi toteuttamaan kokonaisuuden räätälöiden Microsoft-teknologioiden päälle (ei julkaisujärjestelmää, ei SharePoint). Monet mediatalot ovat päätyneet räätälöityihin kokonaisuuksiin (esim. YLE Areena on Zend frameworkilla toteutettu), koska erikoisissa vaatimuksissa julkaisujärjestelmät ovat olleet enemmän tiellä kuin hyödyksi. Monet mediatalot ovat myös päätyneet esimerkiksi Drupaliin (esim. YLE, Nelonen, Uusi Suomi), koska kun verkkopalveluita pitää tehdä lukumääräisesti paljon ja niiden elinkaari voi olla hyvinkin lyhyt, niin iso tarjonta ilmaisia komponentteja alkaa olemaan hyvä ”kiihdytysjärjestelmä”. Johtopäätös: Perinteiset julkaisujärjestelmät eivät ole kuolemassa, mutta 2010-luvulla niiden rinnalle on syntynyt kilpailukykyisiä vaihtoehtoja!

56 Julkaisujärjestelmien markkinakenttä Suomessa 2012
räätälöity alusta tuote palvelu Neljä sarjaa: Palvelusarja (Kotisivukone ja kumppanit, erittäin vakioituja palveluina ostettavia web-sivustotyökaluja) // projektit 1k-10k Tuotteet (kotitekoiset ja kypsyneet, isoin sarja, erittäin hallitseva Suomessa, EpiServer viime vuosien ainut iso mullistus, mutta edelleen firmojen omat julkaisujärjestelmätuotteet ovat se kenttä joka hallitsee Suomessa), // projektit yleensä 20k-80k sisältäen kevyttä räätälöintiä Alustat (ostetaan yleensä yhtenäistämishaaveissa, usein räätälöidään rankasti ja kuvitellaan että se olisi jotenkin helpompaa kuin ”aito räätälöinti”, tyypillisimpiä tällaisia nykyisin Suomessa SharePoint, LifeRay ja Drupal, tarjoavat teoriassa räätälöinnin ja tuoteratkaisun hyötyjä samassa paketissa, mutta käytännössä näiden todentaminen samalla kertaa hyvin haastavaa) // projektit yleensä 80k-300k sisältäen usein aika paljon räätälöityjä osia mutta myös julkaisujärjestelmäpuolta Räätälöinti-frameworkit (kasa legopalikoita joilla saa tehtyä vaativia toteutuksia vähän nopeammin kuin puhtaasti räätälöimällä, lopputulos ei kuitenkaan eroa räätälöidystä mitenkään) // projektit yleensä 80k-300k sisältäen yleensä erittäin paljon räätälöityjä osioita ja vähän perinteistä julkaisujärjestelmäpuolta

57 Kisa Suomessa: .Net vs. avoin lähdekoodi (php)
Avoin koodi .Net Vahvat tuotteet, vahvat integraattorit Suomessa julkaisujärjestelmäkisaa on viime vuosina käyty erityisesti .Net-tuotteet vs. Avoin koodi –akselilla. Joitain ihan pärjääviä suljettuja php-tuotteita on myös, mutta niidenkin pohjalla usein avoimen koodin komponentteja. Asiakkaiden kannalta on kuitenkin hyvä ymmärtää, että on täysin eri asia ostaa tuotepohjainen web-julkaisujärjestelmä kuin avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä. Avoimen koodin tuotteissa kehitys on yhteisön ohjaamaa ja tuote koostuu ydintuotteesta ja ekosysteemistä. Tällainen malli soveltuu erityisen hyvin jos haluaa ”kiihdyttää web-kehitystään”, eli kokeilla ja tehdä paljon asioita – mutta kääntöpuolena se vaatii vahvaa omaa johtamiskykyä ja esimerkiksi kykyä evaluoida moduuleita ja itsenäisesti asentaa niitä käyttöön. Kärjistäen voisi myös sanoa, että avoin lähdekoodi soveltuu heikosti asiakkaille jotka eivät halua itse ottaa vastuuta järjestelmistään vaan haluavat tukeutua kumppaneihin. Tuotepohjaisen ratkaisun kohdalla vahvuudet ovatkin nimenomaan silloin kun asiakas haluaa ulkoistaa järjestelmäkehityksen ja siitä huolehtimisen tuotteen kehittäjällä ja integraattorille. Nämä kaksi kilpailevaa maailmaa ovat viime vuosina lähentyneet toisiaan kun kaupallisten tuotteiden ympärille on alkanut myös syntyä moduuli- ym. Lisäosakauppapaikkoja, mutta mistään radikaalista lähentymisestä ei voi puhua. Kyse on edelleen kahdesta hyvin erilaisesta maailmasta ja nämä maailmat sopivat myös hyvin erilaisille asiakkaille!

58 Suljettu koodi vs. avoin koodi
Suljetun vahvuudet Avoimen vahvuudet Selkeä tukitaho ja ylläpitovastuu Joku pitää tuotteesta huolta vuodesta toiseen Kehityksessä kuunnellaan asiakkaita Ylläpitokustannukset ennustettavia Asiakas voi itse tehdä enemmän Asiakkaalla on usein enemmän valinnanvaraa kumppaneissa Monella järjestelmällä on laaja ekosysteemi ympärillään Ei lisenssikustannuksia

59 Suljettu koodi vs. avoin koodi
Suljetun riskit Avoimen riskit Riippuvuus yhdestä/muutamasta tahosta Ekosysteemi yleensä suppeampi kuin avoimissa tuotteissa Kehityksessä viimeisen sanan sanoo tuotteen omistaja Ylläpito- ym. kustannuksissa usein vähän neuvotteluvaraa Moni kumppani on ”hit-and-run” tyyppinen firma Tuotteen suosio ja kehitys voi laskea nopeasti Kehitys ohjautuu suosion ja käyttäjäkunnan mukaan Räätälöinti voi estää päivitykset ja ylläpito voi lopulta olla hyvin kallista

60 Tyypillisiä haluja ”Haluamme löytää yhden työkalun intraan, webiin ja extranetiin.” ”Haluamme kaikki mahdolliset sosiaalisen median toiminnot. Nykyinen julkaisujärjestelmä ei taivu mihinkään.” ”Haluamme erittäin visuaalisen ja multimediallisen toteutuksen. Järjestelmä ei saa rajoittaa yhtään ulkoasua, videoiden hallinta on tärkeätä ja kaiken pitää toimia eri mobiililaitteissa ja ipadeissa.”

61 Todellisia päätöspisteitä 1/2
Mitä todella pitää tehdä itse avoimessa verkossa? Esim. onko videoiden hallinta todellakin jotain joka pitää tehdä itse? => Oman tilan vaatimukset pitää tietää. Kuinka paljon avointa vuorovaikutusta tulee olemaan avoimen verkkosivuston konseptissa? Voivatko käyttäjät kommentoida, osallistua, tuottaa omaa sisältöä sivustolle? => Vuorovaikutuksen hallinta on erittäin vaativa kokonaisuus edelleen (myös Drupalilla ym. alustoilla jotka on siihen alusta asti suunniteltu) Onko extranet/asiointikanava erillinen palvelu vai pitääkö sen olla kiinteästi yhteydessä avoimeen verkkosivustoon? (Osuuspankki vs. Oma Elisa)

62 Todellisia päätöspisteitä 2/2
Onko monikanavajulkaisuun todellisia tarpeita? Mitä ne ovat? => Jos intranetista todella halutaan keskitetysti hallita esim. tuotetietoja, teknisiä dokumentteja, julkaisuja, uutisia ym ym., niin silloin monikanavajulkaisu tulee huomioida. Monikanavajulkaisua ei kannata vaatia ellei todella tiedä mitä haluaa. Millaiset monikielisyysvaatimukset ovat? Kuinka paljon räätälöityjä sovelluksia aiotaan tuottaa? Kuinka paljon on resursseja hyödyntää esim. maailmalta löytyviä tuhansia moduuleita jos sellaisia on tarjolla?

63 Yhteenveto: Selvitä nämä.
Räätälöintitarpeiden määrä ja vaativuus Anonyymien/rekisteröityvien käyttäjien osallistuminen palvelussa (vuorovaikutus) Internet-palvelun, extranetin ja intranetin päällekkäisyyden/sidosten määrä – ja millaisia ne ovat? Ja ennen kaikkea: Mitkä ovat omat resurssisi? Mitä haluat ja voit tehdä itse?

64 Yhteenveto julkaisujärjestelmämarkkinasta
Kotimaisia, hyviä tuotteita on paljon. Jos verkkopalvelun elinkaari ja toimittajariippumattomuus eivät ole kriittisiä asioita, niin nämä ovat usein hyvin kustannustehokkaita ja laadukkaita valintoja. Esim. Crasman, Innofactor, Koodiviidakko, MediaCabinet, Poutapilvi, Ch5 Finland. Jos haluaa saada tuotteelle 2+ integraattoria Suomesta, niin vaihtoehdot ovat käytännössä: EPiServer, SharePoint, Drupal, eZ Publish, Wordpress. Tärkeintä tuotevalinnassa on löytää tuote joka sopii omaan käyttötarkoitukseen ja jolla on samankaltaisia asiakkaita jo entuudestaan. Sama pätee toimittajaan. Mitä enemmän rakennat räätälöityä kokonaisuutta, niin sitä tarkemmin kannattaa tutkia myös platformeja ja frameworkkeja. Jos haluat ja pystyt tekemään itse paljon, niin myös avoin koodi voi olla valintasi.

65 Verkkoläsnäolon vahvistaminen ja johtaminen yhteisöllisessä internetissä

66 Erittäin sosiaalista mediaa on...
Verkkoyhteisö jossa yhteisön tuottama sisältö ja kommentointi on keskeisessä roolissa eikä prosessin lopputulos ole ennakkoon tiedossa. Esim. HS.fi ei ole kovin sosiaalinen media. Kuka tahansa voi osallistua keskusteluun, tai ainakin keskusteluun voi osallistua erittäin laaja joukko ihmisiä. Esim. sähköpostiviestintä tai suljettu Facebook-ryhmä ei ole sosiaalista mediaa tämän rajauksen mukaan.

67 ...ja muutenkin: Puhutaan mieluummin vaikka yhteisöllisestä internetistä kuin sosiaalisesta mediasta. Lisätietoa:

68 Yhteisöllisen internetin peruselintarvikkeet Suomessa 2011

69 1) Suljettu. 2) Jokaisella käyttäjällä yksilöllinen kokemus. Monimutkainen oikeusmalli. 3) Suurin Suomessa

70 2) ”tosiTV-viihde-internet”, eli pääosin amatöörisisältöä.
1) Täysin avoin. 2) ”tosiTV-viihde-internet”, eli pääosin amatöörisisältöä. 3) 3. eniten käytetty verkkopalvelu Suomessa. Kasvunopeus maailmanlaajuisesti: 24h videota / minuutti. Kuinka moni on katsonut YouTube-videoita? Kuinka moni on katsonut YouTubesta jotain joulukuun aikana? Keskimääräinen YouTube-kävijä katsoi 83 videota kuukaudessa vuonna Eli kyse ei tosiaankaan ole mistään yksittäisestä verkkopalvelusta jossa ”vähän vieraillaan”, vaan kyse on palvelusta jonka parissa valtava joukko suomalaisia viettää todella paljon aikaa. Voisi sanoa, että YouTube on pienempi kuin MTV3 mutta isompi kuin SuomiTV ja haastaa varmasti jo Nelosta joissain kohderyhmissä.

71 Täysin avoin. Sisällöntuottajat lopulta pieni ryhmä. Massiivinen auktoriteetti Googlen silmissä.

72 Täysin avoin. ”Koko kansan keskustelufoorumi”  ...mutta aktiivisten valta on merkittävä. Massiivinen auktoriteetti Googlen silmissä.

73 Blogit BLOGIT Täysin avoimia.
Vahvoja fanisuhteita. Mielipidevaikutuskanavia. Blogijuttu on usein ärsyke. Ei media itsessään.

74 Blogit IRC-Galleria Oma verkkopalvelu (oma kontrolli)
Muutkin palvelut voivat olla hyvin relevantteja monessa tapauksessa, mutta vähintään näihin kannattaa oma suhde olla selvillä – ja vaikka näihin palveluiden ei jalkautuisi, niin näitä on a) seurattava, ja b) joku päätös on näiden osalta tehtävä siitä kuinka nämä palvelut istuvat omaan verkkoviestintä- ja osallistumisstrategiaan. Kommentti: YouTube ja Facebook ovat myös tiedon hakukoneita... Täten jalkautumisessa näihin ei ole kyse pelkästään vuorovaikutukseen osallistumisesta enää – vaan yksinkertaisesti omasta verkkolöydettävyydestä huolehtimisesta. Facebook myös omassa luokassaan mobiilikäytön osalta – siksi voi sanoa, että Facebook on jopa omassa sarjassaan tässä keskustelussa. Kilpailee jo avoimen internetin kanssa täysin. Blogit Oma verkkopalvelu (oma kontrolli)

75 Blogit Twitter IRC-Galleria Oma verkkopalvelu (oma kontrolli)
Muutkin palvelut voivat olla hyvin relevantteja monessa tapauksessa, mutta vähintään näihin kannattaa oma suhde olla selvillä – ja vaikka näihin palveluiden ei jalkautuisi, niin näitä on a) seurattava, ja b) joku päätös on näiden osalta tehtävä siitä kuinka nämä palvelut istuvat omaan verkkoviestintä- ja osallistumisstrategiaan. Kommentti: YouTube ja Facebook ovat myös tiedon hakukoneita... Täten jalkautumisessa näihin ei ole kyse pelkästään vuorovaikutukseen osallistumisesta enää – vaan yksinkertaisesti omasta verkkolöydettävyydestä huolehtimisesta. Facebook myös omassa luokassaan mobiilikäytön osalta – siksi voi sanoa, että Facebook on jopa omassa sarjassaan tässä keskustelussa. Kilpailee jo avoimen internetin kanssa täysin. Blogit Oma verkkopalvelu (oma kontrolli)

76 Yhteenveto Valitse kokonaisuus jota johdat:
Esim. oma verkkopalvelu, valitut sosiaalisen median palvelut, yhteistyökumppaneiden palvelut, omat extranet-palvelut asiakkaille, hakukonenäkyvyys (Google). Sisäinen tietotyö ja kumppaneiden extranet-palvelut kannattaa yleensä johtaa erillisellä johtamismallilla – vaikka tekijöissä olisikin samoja henkilöitä. Älä johda ”sosiaalista mediaa”. Johda omia tavoitteitasi ja hyödynnä eri medioita tilanteen mukaan. Ole läsnä vähintään yhdessä ulkoisessa kanavassa myös strategisesti – eli pysyvästi ja aktiivisesti myös silloin kun sinulla ei ole taktisia tavoitteita. Johda hakukonenäkyvyyttä!

77 Katsaus käytäntöön ja kiperiin kysymyksiin

78 YouTube ja kiperät kysymykset
Strategia & tilin perustaminen Onko YouTube videoiden julkaisutyökalu vai yhteisösivusto? Voiko se olla samanaikaisesti kumpaakin? Voiko YouTubelle ulkoistaa omien videoiden tallentamisen? Miksi kannattaa käyttää YouTubea videoiden julkaisuun? Milloin YouTubea EI voi käyttää videoiden julkaisuun? Esiinnytäänkö YouTubessa nimimerkillä, omalla nimellä vai organisaation nimellä? Minkä olette valinneet tai valitsisitte? Milloin pitää perustaa oma kanava esimerkiksi tuotemerkille tai organisaation erillisyksikölle? Minkä organisaation nimissä/nimimerkillä tuotevideot pitäisi julkaista YouTubessa? Millä sähköpostiosoitteella organisaation tili tulee rekisteröidä? vai esim. Mitä hyvää/huonoa eri ratkaisuissa? Sisällöntuotanto & osallistuminen Pitääkö YouTubeen julkaista säännöllisesti videoita jos sinne perustaa kanavan? Millaista seurantaa YouTube vaatii jos sinne perustaa kanavan? Millaisia ovat hyvät kommentit YouTubessa? Kannattaako kommentointiin kannustaa? Pitääkö vastauksessa olla aina vastaajan nimi mukana? Millainen on ”hyvä profiili” YouTubessa? Mitä muuta ”fiksua” YouTubessa voi tehdä kuin julkaista videoita? Erikoistilanteet Videovastaukset & parodiat. Miten reagoida jos joku tekee parodiavideon organisaation toimitusjohtajan puhevideosta? Mikä olisi ”youtubemainen” tapa reagoida asiaan? Esimerkkejä:

79 Yhteisö vai videoiden julkaisutyökalu? Voiko valita?
Vastauksia Yhteisö vai videoiden julkaisutyökalu? Voiko valita? YouTube voidaan ymmärtää yhteisönä ja videoiden julkaisutyökaluna. Monet organisaatiot käyttävät vain julkaisutyökaluna sitä eivätkä osallistu YouTube-yhteisön toimintaan mitenkään (tätä ei kuitenkaan voi valita mitenkään nappia painamalla!). YouTubeen tulisi aina jalkautua myös ”yhteisöpuolelle” ja rakentaa aktiivista profiilia. Vain osallistumalla voi omalle videolle saada katsojia! Ja vain omalla sivustolla videoiden julkaisemiseen löytyy parempiakin vaihtoehtoja. Esim. Vimeo ja Brightcove.

80 Vastauksia Miksi kannattaa käyttää YouTubea videoiden julkaisemiseen (eikä esim. julkaista videoita omalla julkaisujärjestelmällä)? Nettivideoiden maailma kehittyy tällä hetkellä erittäin nopeasti – ja on kaukana kypsästä markkinasta! Esim. Erilaisia videoformaatteja on tuhansittain ja koko ajan syntyy lisää. Vaatii erityisosaamista saada kännykkäkameralla (tai ammattilaiskameralla) kuvattu video julkaistua omatoimisesti verkossa. YouTube ja muut palvelut ovat erikoistuneet juuri näiden konversioiden tekemiseen ja tekevät myös konversioita myöhemmin (eli kun YouTube teki mp4-sivustonsa iPadille ja mobiililaitteille, niin se käänsi myös kaikki vanhat videot mp4-muotoon takautuvasti).  Lyhyesti: Ei kannata investoida euroa oman nettiTV-systeemin tekemiseen, koska se systeemi on jo viikko julkaisun jälkeen vanhentunut – ja koska paremman systeemin saa ostettua palveluna. Videoiden jakelu vaatii paljon tietoliikenneyhteyksiltä ja palvelimilta. Videoiden streamaus NettiTV/YouTube-tyyppisesti vaatii massiivisen laitteiston taakseen ja tällaisesta ei kannata maksaa itse ellei kyse ole isosta bisneksestä (esim. Maikkarin Katsomo on MTV3:n itse tekemä/teettämä, mutta SuomiTV esimerkiksi käytti palveluna ostettua Brightcovea.) Lisävinkit: YouTubea paremman kontrollin ja palvelutason tarjoavat mm. Vimeo ja Brightcove –palvelut. Tosin tällöin voi joutua julkaisemaan videot kahteen kertaan – koska YouTube on maailman suurin – ja moni video pitää julkaista näkyvyyden takia myös siellä!

81 Vastauksia Esiinnytäänkö YouTubessa omalla nimellä, nimimerkillä vai organisaation nimellä? YouTube on käyttäjäkeskeinen yhteisö. Jokainen on sivustolla yksilö – ja esiintyy 99,9% yksilönä. Täten yrityksenkin kannattaa harkita esim. nimimerkin tai kuvitteellisen maskottihahmon luomista. Tämä helpottaa olennaisesti aktiivisen profiilin luomista YouTubeen kun nimimerkin kautta on luontevampaa fanittaa muita videoita, kommentoida videoita ja vastailla kysymyksiin. Toinen suositeltava malli on käyttää firman nimeä tunnuksena, mutta sitten esim. kommentoinnissa käyttää työntekijöiden omia profiileja. Kolmas malli on kommenteissa aina merkitä loppuun, että keneltä kommentti tulee, esim. ”Hyvä kommentti! Kiitos palautteesta. Välitän viestin eteenpäin  / Mirja T.”. Tämä malli on virallisin, ja riskittömin – mutta myös varmasti tehottomin ja tylsin. Esim. Sininen Meteoriitti on YouTubessa nimimerkillä ”meteoriittimimmi”.

82 Vastauksia Voiko kaikki videot julkaista yhden firmaprofiilin alla? Milloin pitää perustaa oma kanava esim. vahvalle brändille? Jos brändi tai tuotemerkki on erityisen vahvasti tunnistettu, tai kovin erillinen, niin kannattaa harkita oman profiilin perustamista tälle brändille. Esim. Vaikkapa Valio ei suinkaan mainosta kaikkia tuotteitaan yhden profiilin alta eikä EU:kaan esiinny YouTubessa yhdellä profiililla kaikille eri hankkeilleen. Käytännössä kannattaa kuitenkin ensin opetella rakentamaan yksi hyvä profiili ja sitten vasta lähteä leventämään rintamaa. On työlästä rakentaa hyvä ja aktiivinen profiili joten omia voimavaroja ei kannata hajauttaa liian herkästi. Hajauttamista puoltaa pitkällä tähtäimellä kuitenkin YouTuben ominaisuudet. Esimerkiksi jos käyttäjä haluaa seurata mitä videoita Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisee sikainfluenssaan liittyen, niin mikäli videot on julkaistu STM:n virallisen profiilin alla, niin todennäköisesti käyttäjä saa silloin silmilleen myös monenlaisia muita videoita, esim. ministerin puheita, seminaarivideoita ja muiden hankkeiden videoita. Täten käyttäjien näkökulmasta kovin erilliset aiheet kannattaa usein eriyttää jos niillä on vain riittävästi omaa, itsenäistä asemaa.

83 Millä sähköpostiosoitteella kannattaa perustaa YouTube-tili?
Vastauksia Millä sähköpostiosoitteella kannattaa perustaa YouTube-tili? Lyhyt vastaus: YouTube on Googlen palvelu ja kaikki Googlen palvelut kannattaa aktivoida Google-tilin avulla (joka on muotoa Ei missään tapauksessa kenenkään henkilökohtaisilla tunnuksilla. Laajempi vastaus (joka liittyy myös muihin palveluihin): Esim. Gmail-tilin perustaminen on usein käytännössä järkevä malli, koska hallinnointitarkoituksiin perustettua gmail-tiliä on helppo hallita ja siitä saa tehtyä uudelleenohjaukset organisaation virallisiin sähköpostiosoitteisiin ja tilin ylläpitäjien henkilökohtaisiiin sähköpostiosoitteisiin. Gmail-tili ei kuitenkaan ole palveluiden näkökulmasta se luotettavin vaihtoehto ja organisaation oma IT voi olla myös asiasta eri mieltä. Parhaana ja tavoiteltavimpana vaihtoehtona voikin pitää esim. sähköpostiosoitetta. Tämä edellyttää kuitenkin tarkkaa seurantaa, koska esim. YouTube lähettelee tasaisesti ilmoituksia tapahtumista ja ilmoittaa jos johonkin pitäisi reagoida.

84 Vastauksia Yleissääntö: Organisaatioiden tilit aina tai organisaatiokohtaiseen gmail-tiliin. Omat tilit aina henkilökohtaisiin sähköposteihin, eli Organisaation sähköpostiosoitteita ei yleisesti ottaen kannata käyttää sosiaalisen median palveluiden rekisteröintiin. Vinkki: Omasta gmail-tilistä kannattaa tehdä uudelleenohjaussääntöjä työpaikan sähköpostiosoitteeseen.

85 Pitääkö YouTubea seurata jos sinne perustaa oman kanavan?
Vastauksia Pitääkö YouTubea seurata jos sinne perustaa oman kanavan? Lyhyt vastaus: Pitää – mutta YouTube on aika ”helppohoitoinen palvelu”. Tsekkaus kerran kuukaudessa voi hyvin riittää jos palvelua ei aktiivisesti käytä. Laajempi vastaus (joka liittyy myös muihin palveluihin): Palvelusta tulevat sähköpostiherätteet on ohjattava jollekin henkilölle jonka toimenkuvaan seuraaminen kuuluu (sähköpostin uudelleenohjaus tai jaetut sähköpostilaatikot). Aina julkaisun jälkeen on seurattava aktiivisesti vähintään parin viikon ajan, että tuleeko kommentteja ja tarvitseeko jotain korjata. On myös suositeltavaa olla aktiivisempi yhteisössä (esim. YouTube) aina uuden videon/sisällön julkaisun jälkeisinä päivinä/viikkoina.

86 Millainen on hyvä kommentti YouTubessa?
Vastauksia Millainen on hyvä kommentti YouTubessa? Hyvä kommentti tuo keskusteluun aina jotain uutta. YouTubessa tämä uusi juttu on yleensä linkki aiheeseen liittyvään videoon. Ristiinlinkityksen avulla Googlekin oppii mitkä videot liittyvät toisiinsa ja myös omat videot löytävät enemmän katsojia jos käyttäjä osallistuu aktiivisesti ja suosittelee myös muiden videoita kommenttiketjuissa.

87 Millainen on ”hyvä profiili” YouTubessa?
Vastauksia Millainen on ”hyvä profiili” YouTubessa? Lyhyt vastaus: Aktiivinen ja hyödyllinen. Laajempi vastaus (joka liittyy myös muihin palveluihin): Hyvä profiili osallistuu myös muiden videoista käytäviin keskusteluihin ja kommentoi asiallisesti. Yleensä tuoden uutta tietoa ketjuun ja jakaen tuntemustaan omasta aihepiiristään. Esim. Musiikkivideoiden katselijat kilpailevat suorastaan linkittämällä videoihin joista toiset voisivat mahdollisesti pitää. Myös hyvä organisaation profiili liikkuu YouTubessa aktiivisesti ja tykkää ja suosittelee oman aihepiirin videoita. Organisaatioprofiililla ei ehkä kannata tykätä musavideoista (ellei liity oman organisaation aiheeseen), mutta esim. omaan aiheeseen liittyvistä kansainvälisistä seminaarivideoista kannattaa tykätä ja vaikka rakentaa ”Suositellut seminaarivideot” soittolista osaksi omaa profiilia.

88 Pohdittavaksi: Voisiko organisaatio jättää organisaatiotilit kokonaan perustamatta ja aina esiintyä oikeiden ihmisten tileillä? Ja vaikka valmentaa näitä valittuja ”spokesperson” tyyppisiä vaikuttajia säännöllisesti?

89 Facebook ja kiperät kysymykset
Strategia & tilin perustaminen Missä käytössä Facebook-sivu toimii helpoiten? Onko jo joitain käyttötarkoituksia joissa Facebook on vakiinnuttanut asemansa? Onko esim. Viestinnällinen, tiedotuksellinen FB-sivu jo ”peruskauraa”? Mitkä käyttötarkoitukset eivät ole peruskauraa vielä? Kysymys & vastaus –FB-sivut? (esim. media käyttää jo nokkelasti) Voiko yhdellä Facebook-sivulla olla useita eri käyttötarkoituksia? Miksi ihmiset painavat ”Tykkää” –nappia? Sisällöntuotanto & osallistuminen Mikä on ihanteellinen määrä ja frekvenssi ’postauksia’, esim. viikossa? Onko eri tilanteissa erilaisia sääntöjä? Millaisia ’postauksia’ kannattaa tehdä? Milloin kannattaa esittää kysymyksiä? Voiko postata ilman linkkiä? Miten nopeasti pitää vastata jos joku kysyy tarkentavan kysymyksen? Voiko vastata linkillä verkkosivuille, ja jos ei, niin miksi ei? Pitääkö vastauksessa olla aina vastaajan nimi mukana? Voiko ’esiintyä organisaationa’? Mitä ongelmia syntyy jos Facebook-sivulla on useita ylläpitäjiä? Konfliktit & muut erikoistilanteet Trollit ja fleimit: Mitä hyvää voi saavuttaa reagoimalla? Mitä viestii vastaamatta jättäminen? Miten tilanne voi pahentua?

90 Missä käytössä Facebook-profiili toimii?
Vastauksia Missä käytössä Facebook-profiili toimii? Facebook-profiilit ovat vakiinnuttaneet paikkaansa jo esim. tarjouksien markkinointitarkoituksissa (äkkilähdöt, halvat risteilyt, jne.), mutta kokonaisuutena fiksujen käyttötarkoituksien etsimisessä ollaan vasta vaippa-asteella. Suurin osa organisaatioista vain spammaa sivustonsa uutiset Facebook-profiiliin ja aiheuttaa lähinnä ärsytystä faneilleen. Esim. Mediatalot hakevat aktiivisesti parhaita käytänteitä. Esim. YLEn uutiset nostaa vain muutamia päivän kiinnostavimpia uutisia FB-profiiliinsa. YLEn toimittajat myös esim. tiivistävät päivän aikana käytyjä keskusteluja ja heittävät Facebookissa myös henkilökohtaisempia mielipiteitä päivän uutisista. Näin Facebook toimii erityiskanavana jonka sisältö voi olla myös ihan jotain muuta kuin virallinen verkkosivusto. Esim. Kauppalehti on rekrytoinut muutamia kokeneita yrityselämän vaikuttajia oman Facebook-sivunsa ”ylläpitäjiksi” ja nämä vaikuttavat vastailevat lukijoiden kysymyksiin Facebook-sivulla viikon aikana. Kauppalehti myös nostaa seinälleen vain muutamia tarkasti valikoituja uutisjuttuja viikon aikana. Johtopäätöksiä: Facebook-sivua voi käyttää monenlaisiin vuorovaikutustarkoituksiin, mutta sitä EI voi käyttää yksisuuntaiseen tiedotukseen. Kokonaisuutena fiksujen Facebook-käyttötarkoituksien kanssa ollaan vasta alkuvaiheessa, mutta selvää on jo nyt, että FB ei ole vain tapa jaella uutisotsikoita vaan kokonaan omanlaisensa pelikenttä jonne jokaisen organisaation tulee keksiä jotain omaa ”fiksua tekemistä”.

91 Vastauksia Voiko olla useita käyttötarkoituksia? Miksi ihmiset painavat ”Tykkää”-nappia? Facebook-profiiliin pätevät samat periaatteet kuin esim. YouTubeenkin. Jos profiili on kovin heterogeeninen ja julkaisee tietoa ja keskusteluita laajasta aihepiiristä, niin seuraaminen ei ole yhtä helppoa käyttäjille kun kiinnostavien juttujen lisäksi tulee aina paljon ”häiriösignaalia” mukana. ”Tykkää” –napin painaminen on myös varsin vahva henkilökohtainen kannanotto siitä, että arvostaa kyseistä tahoa ja voisi jopa suositella kyseisen kohteen tykkäämistä muille kavereilleen. Tällöin hyvin heterogeeninen sisältö FB-sivulla nostaa entisestään tykkäämisen kynnystä. Organisaatioiden tulisi myös huomioida, että Facebook-virta on monelle käyttäjälle hyvin henkilökohtaiseksi koettu kanava. Tällöin yksikin ärsyttävä tai vahvasti mainoshenkinen päivitys tykkäämältään organisaatiolta voi riittää siihen, että käyttäjä lopettaa tykkäämisen kokonaan – tai piilottaa tilapäivitykset omasta virrastaan. Johtopäätös: Tilapäivityksien kanssa kannattaa rakentaa yhtenäinen linja ja on usein fiksua nimittää yksi tai kaksi ”yhteisöpaimenta” jotka koordinoivat organisaation FB-sivun tai –sivujen linjaa ja valikoivat aiheita joita FB-sivulle nostetaan. (Kommentointiin ja kysymyksiin vastailuun voi sitten toki hyödyntää laajaakin joukkoa).

92 Vastauksia Millainen frekvenssi on suositeltava? Voiko postauksille olla jotain sääntöjä? Lyhyesti: Täysin tapauskohtaista. Laajemmin: Uutistoimistolla voi hyvinkin olla FB-sivu vaikkapa ”Breaking News” –osiolle jossa tulitetaan päivän mittaan kaikki kuumat jutut maailmalta. Tällöin tykkääjät odottavatkin vauhdikasta päivitystahtia. Nobel-komitean FB-sivulta taas käyttäjät tuskin odottavat tasaista virtaa läpi vuoden, mutta kun palkintojen ympärillä oleva huhumylly on suurimmillaan, niin odotukset tarkalle ja asialliselle tiedottamiselle aiheesta voivat vaatia nopeaakin tiedotusrytmiä ja aktiivista vastailua faneja askarruttaviin kysymyksiin.

93 Vastauksia Esiintyminen Facebook-sivulla organisaation nimissä –ja erilaiset mallit. Lyhyesti: FB on vieläkin henkilökohtaisempi kuin YouTube. Siksi FB:ssä voi organisaatioprofiilin takaa huutelu tuntua käyttäjistä jopa loukkaavalta, koska kaikki muut ovat FB:ssä omilla nimillään ja näin paljon ”alastomampia” kuin organisaatioprofiilin takaa huutelevat ylläpitäjät. Laajemmin: Organisaation tulisi aina välttää nimettömien kommenttien tai päivityksien tekemistä. Vähintään jokaisen kommentin perään tulisi sijoittaa päivityksen tehneet käyttäjän etunimi, jotta kommenttiin saadaan edes hieman persoonallisuutta. Esim. ”Kiitos kommentista. Mainitsemasi asia oli kyllä työryhmän pohdinnassa, mutta ei päätynyt loppuraporttiin. Välitän palautteesi työryhmälle kun käsittelemme raportista tullutta palautetta. Terveisin, Niina”. Toinen vaihtoehto on esiintyä esimerkiksi tiimin nimissä. Esim. ”Kiitos kommentista Ville. Opintotuen hakeminen on tosiaan hieman monimutkaisempaa sinun tilanteessasi. Ilman kyseistä todistusta et tosiaan ole oikeutettu lisätukeen, mutta todistuksena voisi toimia myös pankkisi antama todistus. Onnistuisiko tällaisen hankkiminen sinulta? Jos onnistuu, niin sinun kannattaa sellainen hankkia ja mennä käymään lähimmässä Kela-toimistossa. Ystävällisin terveisin, Kelan opintotukitoimisto.” Johtopäätös: Aina tulisi pyrkiä esiintymään Facebookissa yksilönä, koska FB on käyttäjäkeskeinen yhteisöpalvelu. Samasta syystähän esimerkiksi organisaatioiden asiakaspalvelukin vastaa sähköposteihin henkilökohtaisilla allekirjoituksilla yleensä, vaikka sähköpostiosoite saattaisi ollakin

94 Vastauksia Yleissääntö: Organisaatioiden tulisi pyrkiä esiintymään Facebookissa virallisillakin sivuilla siten, että yksittäiset käyttäjät voidaan tunnistaa. Näin esimerkiksi kommentointiketjusta syntyy järkevämpi kun näytetään avoimesti se, että organisaatiolla on useita virallisia ylläpitäjiä. Vinkki: Tämä ei tarkoita välttämättä koko nimillä esiintymistä, mutta esim. ”Terveisin, Nina K. Opintotukitoimisto.” voi olla hyvä kompromissi.

95 Yhteenvetoa Tehokas verkkopalvelujohtamisen ”vauhtipyörä” sisältää oman palvelukehityksen ohella myös sosiaalisen median kanavat. Sosiaalisen median kanavat kannattaa aloittaa 6kk piloteilla. Tekijöiksi kannattaa valita 1-3 hengen tiimejä. Tiimiin kannattaa laittaa max 1 ammattiverkkoviestijä – tai jopa 0 jos pystyy tarjoamaan tiimille hyvin tukea ja sparrausta. Muista!: Hakukonenäkyvyys on kaiken verkkonäkyvyyden kivijalka. Jos jokin asia valvottaa verkkoviestijää öisin, niin Google-rankingit! 

96 Extra-harjoitukset: Harjoitus 1: Twitter haltuun verkkoammattilaisen tietolähteenä Harjoitus 2: Wikipedian muokkaamisen perusteet tutuksi kaikille

97 Kysymykset & vastaukset -osio