Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Esitys aiheesta: "Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto"— Esityksen transkriptio:

1 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto
Työnilo lasten ja perheiden kanssa tehtävässä työssä – tunteet tarttuvat Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

2 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto
Viimeinen kvartaali Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

3 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto
Valittajien kuoro ”Miksi tietokoneeni on niin kovin hidas / Ja hiuksetkin on tänään miten sattuu. / Vessapaperirulla on aina väärinpäin. / Olen väsynyt./ Minulla on ikävä esimies./ Minulla on mahdoton alainen.” 500 valitusta uusimmalla kuorolla Brasiliassa Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

4 Näkökulman vaihdos tarpeen
Voimavaralähtöinen työhyvinvointimalli – huomio työn ja yksilön voimavaroihin ja niiden lisäämiseen, ei vain siihen, mikä on huonosti. ”Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen.” M. Seligman Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

5 Enempi hengestä kuin ruumiinliikkeistä
On pidettävä huolta terveydestä ja harjoitettava kohtuullisesti ruumiinliikkeitä. Mutta pidettäköön vielä paljon enemmän huolta hengestä ja mielestä, sillä nämä ikään kuin kuluvat loppuun. Marcus Tullius Cicero Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

6 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto
Myönteiset tunteet Hyvä terveys, onnellisuus Rakentavat kestäviä henkilökohtaisia voima- varoja (sos.tuki, sitkeys, luovuus, taidot ja osaaminen) Rakentaa kestäviä Uudet ajatukset, teot, suhteet Avartavat havaintokykyä Cohn, M., & Fredrickson, B Positive Emotions. In C. R. Snyder, & S. J. Lopez (Eds.), Oxford handbook of positive psychology: Oxford; New York: Oxford University Press. Myönteiset tunteet Cohn & Fredrickson, 2009 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

7 Broaden and build – hypoteesin testaaminen työssäolevilla (N=139)
päivittäisten myönteisten tunteiden kokeminen lisää henkilökohtaisia voimavaroja It-alan yritys, alku- ja lopputestaukset puolet tutkituista harrasti rakastavan ystävällisyyden meditaatiota (LKM) päivittäin, tähän annettiin alussa opetusta kuusi X 60 min., se sisälsi ryhmämeditaatiota, edellisen viikon kehityksen seuraamista ja miten siirtää meditaatio arkeen, ohjeistettiin tekemään harjoituksia vähintään 5 päivänä viikossa päivittäinen raportointi 9 viikon ajan, jossa osallistujat kertoivat tunteistaan ja edellispäivän meditaatiostaan koeryhmä ja kontrolliryhmä, joiden tiedollisia, sosiaalisia, psykologisia ja fysiologisia voimavaroja seurattiin Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

8 Tulokset- elämäntyytyväisyys kasvoi
Päivittäin seurattiin positiivisia emootioita: huvittuneisuus, kunnioitus, tyytyväisyys, ilo, kiitollisuus, toiveikkuus, kiinnostuneisuus, rakkaus ja ylpeys + Muutos myönteisissä emootioissa Muutos resursseissa Muutos elämän- tyytyväisyydessä -mindfulness + -tavoitteiden asettamisen kyky + -tulevaisuudesta nauttiminen + -elämänhallinta + -itseluottamus + elämän tarkoituksellisuus + saatu sosiaalinen tuki + sairauden oireet - -tavoitteellisuus -menneisyyteen myönteisesti suhtautuminen -nykyhetkeen myönteisesti -myönteinen ajattelutapa -kehittymishalu -itsenäisyys Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

9 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto
Tunteet siirtyvät Peilisolut reagoivat sekä tietyn toiminnan tekemisen että sen näkemisen yhteydessä. Liikkeiden lisäksi myös tunteita »peilataan». Peilautumisjärjestelmien avulla asetutaan automaattisesti toisen asemaan, jolloin voidaan ymmärtää toisten ihmisten aikeita ja tuntemuksia. Sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöissä peilautuminen voi olla puutteellista. Peilautumisjärjestelmien olemassaolo korostaa motoriikan tärkeyttä ihmisen korkeammissa henkisissä toiminnoissa. Rizzolatti ja Craighero 2004 , Hari 2011 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 9

10 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto
Innostus tarttuu Jokainen toimija (esimies, alainen, kollega ja asiakas) voi vaikuttaa ilmapiiriin ja tuloksellisuuteen valitsemalla positiivisen käyttäytymisen neutraalin tai negatiivisen käyttäytymisen sijasta. Johdon positiivinen käyttäytyminen toimii roolimallina koko henkilöstölle; innostus, energia ja myötäeläminen tarttuvat. (M. Fischer 2012, Väitöstiedote, väitöskirja Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

11 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto
Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät ORGANISAATIO tavoitteellisuus joustava rakenne = rakenne- jatkuva kehittyminen pääoma toimiva työympäristö Asenteet RYHMÄ JOHTAMINEN MINÄ ITSE TYÖYHTEISÖ psykologinen pääoma terveys ja fyysinen kunto osallistava ja kannustava johtaminen = sosiaalinen pääoma avoin vuorovaikutus -työyhteisötaidot = sosiaalinen pääoma TYÖN HALLINTA vaikuttamismahdollisuudet kannustearvo: oppiminen ja monipuolisuus = rakennepääoma Manka 1999, 2006, 2011 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

12 1. Organisaation keinoja hyvinvointiin
yhteinen tavoite jokaisella työyhteisön jäsenellä on yhteinen käsitys tavoitteista ja he toimivat yhdessä niiden toteuttamiseksi palasiin pilkkominen, toteutumisen seuraaminen ja itsearviointi - työhyvinvointisuunnitelma joustava rakenne mahdollistaa sananvallan itseohjautuvuuden kasvattaminen työn hallinnan tunne, jokaisen arvostaminen osaamisen kehittäminen ja sosiaalistuminen itseluottamuksen vahvistaminen, onnistumisen kokemusten mahdollistaminen ja oppimisen kulttuuri – työkavereiden ja asiakkaiden kohtaamisella Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 12

13 Mikä meillä lisäisi työniloa?
2. 1. Vuoden päästä Toimenpiteet: ensimmäiset askeleet Mitä tarvitsemme? tieto, taito, tuki? 3. Karikot? Hyödyt: itselle/työnantajalle/asiakkaalle Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

14 Työhyvinvointia on syytä johtaa
Manka, Heikkilä-Tammi & Vauhkonen 2012 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

15 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto
Ei ole vielä liian myöhäistä Pekka Jylhä: | It is not too late, 2009, Stuffed hare, light Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

16 Yhteisöllisyys vaikuttaa terveyteen
työyhteisön vähäiseen sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,3-kertainen sairastumisen riski, myös % korkeampi masennuksen ilmenemisen riski vähäiseen yksilön sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,8 -kertainen sairastumisriski . vastavuoroisuus, luottamus, yhteisölliset arvot ja normit, aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi Johtaminen Työyhteisö + Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 16 Oksanen 2009

17 2. Työniloa edistävä johtajuus
reiluus, oikeudenmukaisuus ja valtuuttaminen synnyttävät luottamusta ja hallinnan tunnetta vastavuoroisuus mahdollistaa hyviä työyhteisötaitoja henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtiminen voimavarat ovat kunnossa sosiaalisen ja emotionaalisen tuen antaminen – lisää tunneälyä! työntekijät kokevat olevansa arvokkaita ja arvostettuja optimismin vahvistaminen menneisyyden ”armollinen” tulkinta – ei syyllistämistä nykyisyyden hyväksyminen tulevaisuuden mahdollisuuksien hakeminen Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

18 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto
3. Työyhteisön keinoja positiivinen vuorovaikutus ystävällisyys, kiitollisuus, hyvien uutisten jakaminen, ”tähtihetket” työyhteisötaitojen opetteleminen avoimuus, reiluus, auttaminen ja aktiivisuus jokaisen työn arvostus älylliset lähestymistavat hyvien asioiden miettiminen, reflektointi porukalla: mikä meillä on hyvin ja missä on kehittämisen varaa? yhteisten “pelisääntöjen” tekeminen Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

19 Työntekijän vastuut – työpäivästä nauttiminen sallittu
perustehtävän tekeminen ja omasta osaamisesta huolehtiminen reiluus ja kohteliaisuus, tervehtiminen, kiittäminen, mutta myös anteeksipyytäminen aktiivinen auttaminen, kiinnostuminen toisen työstä, arvostaminen työpaikan viihtyvyydestä ja resurssien järkevästä käytöstä huolehtiminen yhteistyö työkavereiden ja esimiesten kanssa: kysytään, jos ei tiedetä palautteen antaminen, ja myös pyytäminen, jos se on unohtunut. mielipiteen ilmaisu asioiden eteenpäin viemiseksi aktiivinen osallistuminen työpaikan kehittämistyöhön myönteisen ilmapiirin edistäminen – en puhu selän takana Baron 1998, Keskinen S Manka 2007 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 19

20 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto
Ohjeita lastentarhasta Osaa sanoa huomenta, kiitos ja näkemiin Jaa kaikki Kaikkien kanssa pitää leikkiä. Pelaa reilua peliä Pane tavarat takaisin sinne mistä ne otit Siivoa omat sotkusi Pyydä anteeksi, kun loukkaat jotakuta Jokaisella on oma nimi Pese kätesi, ennen kuin alat syödä Vedä vessa Pulla ja maito tekee välillä hyvää Elä tasapainoista elämää Opi jotain, piirrä, maalaa, laula, tanssi, leiki, tee työtä vähän joka päivä. Kun lähdet ulos maailmaan, varo liikennettä, pidä toista kädestä ja pysyttele yhdessä muiden kanssa. Tajua ihme Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto Vrt. Fulghum R.

21 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto
Positiivinen palaute Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

22 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto
Pekka Jylhä Syntipukki 2005 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

23 Miten voin kehittyä? Erakoksiko?
Markku Mäkisen lapsuudenkotiin iski salama. Tulipallo tunkeutui radiosta huoneeseen ja syöksyi ikkunasta ulos. Tuo hetki muutti Markun maailman. Salaman kirkkaus paljasti hänelle huoneessa olleet näkymättömät olennot. Mäkisen mukaan hänen maailmansa avautui ja hän alkoi nähdä asioita mitä muut eivät näe. Tästä lähtien lapsi leikki vain tonttujen ja keijujen kanssa. Nuorukaisena hän pakeni ymmärtämätöntä maailmaa pieneen erämajaan ja erakoitui vuosiksi. Mäkisen luontosuhde on yhä poikkeavan intensiivinen. Hän lähti kuvausten päätyttyä erämaahan, haaveenaan sukeltaa ajan ja paikan rajat kadottavaan metsänpeittoon. Matka pohjoisissa metsissä kestää vähintään vuoden, mutta paluu ei ole varma. Mäkisen maailmankuva on kofliktissa rationaalisen maailman vaatimusten kanssa. Elokuva vertaa Markku Mäkisen kamppailua maailmansa säilyttämiseksi taidemaalari Oscar Parviaisen ( ) kohtaloon. Veli Granö Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

24 4. Katse peiliin eli omat keinot
itsetuntemuksen lisääminen, itsearviointi, ”peiliin katsominen”, harjoitteleminen stressin tunnistaminen – kiireisenä pinna kiristyy terveellinen elämäntapa (liikunta ja ruokavalio) palautuminen ja rentoutuminen (riittävä uni, huvittelu, rentoutuminen esim. meditaatio) keho vaikuttaa tulkintaan – rentous ja positiivisuus Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 24

25 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto
Psykologinen pääoma oli yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä, työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen. vaikutti siihenkin, miten työyhteisön tukea pystyttiin hyödyntämään työssä on opittavissa itseluottamus, toiveikkuus, optimismi ja sitkeys Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

26 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto
Mistä se syntyy? Itseluottamus: ihmisellä on tarvittava itseluottamus ja tehokkuususkomukset omista kyvyistä onnistua haasteellisten tehtävien suorittamisesta= hallinnan tunne Toivo: on halua kulkea tavoitteita kohti (”tahtovoima”) ja tarvittaessa löytää vaihtoehtoisia polkuja niiden saavuttamiseen (”keinovoima”) Realistinen optimismi: ihminen ajattelee menestyvänsä nyt ja tulevaisuudessa. Sitkeys: kohdattaessa ongelmia ja esteitä, ne eivät lannista, vaan ihminen kestää ne ja aloittaa alusta. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 26 26

27 Myönteiset vahvistukset
etsi vahvuuksiasi ja pienennä kielteisten kokemusten merkitystä oppimalla niistä ajattele sitä, mikä tuottaa iloa ja tee sitä älä arvostele suorituksiasi ja vertaile niitä muihin anna itsellesi anteeksi: olet riittävän hyvä tartu kielteiseen tunteeseen heti sen ilmaannuttua, mieti, mitkä tosiasiat tukevat tunnetta, mitä vastaväitteitä on olemassa, mitä pahimmillaan voi tapahtua ja mitä voisit tehdä, jotta näin ei kävisi entäs sisäinen höpöttäjä päässäsi: moittiiko vai kehuuko? jaa huolesi, keskustele Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

28 Henkilökohtainen työhyvinvointi
Ahdistus ”Minulta vaaditaan liikaa” ”Yöuni pätkii” Innostus ”Ihania haasteita” + Virittyminen työn imu stressi Mielipaha - Mielihyvä + työuupumus työssä viihtyminen - Masennus ”Minusta ei ole mihinkään” ”En jaksa lähteä työhön.” Mukavuus ”Ihan kivaa!” ”Olisiko jo aika saada uutta?” Warr 1990, Hakanen 2004, Manka 2007 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

29 Stressin kehittyminen
VAIKUTTAVUUS Ylikuor- mitusraja Hälyttävät esioireet : Fysiologiset Uni- häiriöt Krooninen väsymys Tilapäinen väsymys Positiivinen stressi Hienoa työskennellä Olen kestävyy- teni rajoilla Mikään ei riitä Vaatimukset kasvavat Alentunut itsetunto Kukaan ei välitä Kyynisyys Uupuminen En kelpaa Työkyvyt- tömyys Olen lopussa Energian rapautuminen AIKA Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

30 Palautuminen edistää hyvinvointia
On tärkeää, että vapaa-ajalla kykenee psykologisesti irrottautumaan työstä eli unohtamaan työn henkisesti, sillä se edistää tehokkaasti palautumista. Irrottautuminen on tärkeää kuitenkin myös silloin, kun työnteko on mukavaa, sillä se takaa, että nautimme työstämme jatkossakin. Negatiiviset tunteet hidastavat palautumista. Palautumista edistävät harrastukset ja oman ajan ottaminen Ikääntyessä palautuminen vaikeutuu, erityisesti naisilla. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

31 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto
Luonto rauhoittaa luonnon katselu tai siellä oleilu rentouttaa noin 4-7 minuutin kuluttua jo viisi minuuttia liikuntaa vihreässä ympäristössä voi edistää mielenterveyttä, väittävät brittitutkijat. Vaikutus tehostuu, jos alueella on myös järvi, joki tai muu vesistö. Erityisen suotuisasti luonnon-ympäristö vaikuttaa nuoriin. 4-7 min. -syke ja lihasjännitys laukeavat 20 min. -negatiiviset tunteet vähenevät 40 min. – tarkkaavaisuus kasvaa 2,5 tuntia – immuunivaste ja vastustuskyky lisääntyvät Korpela 2009, (toim.) Kinnunen & Mauno; Barton J. & Pretty j. 2010 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

32 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto
Työnilonjulistus 2012 Julistuksella haastamme mahdollisimman monet työpaikat työhyvinvointitalkoisiin. Työnilo on työnantajan näkökulmasta pääomaa, mutta se on myös työntekijän päänasia. Ymmärtäkäämme työhyvinvointi laajasti työyhteisön toimivuudeksi, siksi sitä pitää suunnitelmallisesti johtaa Ottakaamme käyttöön myös uudenlaisia tunnuslukuja, joilla voimme ennaltaehkäistä mahdollisia riskejä. Hyvä johtaminen on vastavuoroista, esimiehen optimismi siirtyy työntekijöihin Työstä nauttiminen on sallittua ja jopa toivottavaa. Yhteisöllisyys vie huipulle. Järjestäkäämme hautajaiset Jollekin Muulle Ole oman elämäsi ohjaksissa ja pidä itsestäsi huoltokirjaa. Elämässä on hyvä olla muutakin kuin työtä- tee joka päivä jotakin kivaa Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 32 Tampere

33 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto
Manka M-L & Mäenpää M Tulevai-suuden osaajaksi. Tulosta osaamis-tarpeiden tunnistamisella. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Hakala L., Nuutinen S. & Harju R Työn iloa ja imua – työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Keskinen A., Siekkinen P.& Nuutinen S Työyhteisötarinoita – ongelmista ratkaisukeskeiseen kehittämiseen. Manka M-L Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen Talentum Manka M-L Työrauhan julistus – miten olla ihmisiksi alaisena ja esimiehenä. Kirjapaja Manka,M-L., Kaikkonen,M-L. & Nuutinen, S Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos & Esr. Lisätietoa Manka M-L. , Heikkilä-Tammi K. & Vauhkonen A TYÖHYVINVOINTI JA TULOKSELLISUUS. Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut johtamisen tukena kunnissa. Tampereen yliopisto, Tekes, KT ja Keva. Manka M-L 2011 Työnilo. WsoyPro. Manka, M-L & Hakala, L Henkilöstö-tunnusluvut johtamisen tukena. Tukea tuottavuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto