Tehtävät s.35.

Esitys aiheesta: "Tehtävät s.35."— Esityksen transkriptio:

1 Tehtävät s.35

2 1. Mitkä seuraavista väittämistä ovat oikein ja mitkä väärin?
a. Soluhengitystä tapahtuu vain eläinsoluissa. Väärin, soluhengitystä tapahtuu myös esitumallisten, alkueliöiden, sienten ja kasvien soluissa. b. Soluhengitystä tapahtuu kasvisoluissa vain yöllä. Väärin, kasvit hengittävät myös päivällä. c. Fotosynteesissä energiaa sitoutuu. Oikein. d. Soluhengityksessä energiaa vapautuu.

3 e. Hapettomissa oloissa energiaa vapautuu eläinten soluissa alkoholikäymisessä.
Väärin. Jos happea ei ole saatavilla, eläinsoluissa tapahtuu mai- tohappokäymistä (poikkeuksena ruutanan ja kultakalan solut). f. Soluhengityksessä syntyy vettä ja hiilidioksidia. Oikein. g. Maitohappokäymisen lopputuotteena syntyy glukoosia. Väärin, siinä syntyy maitohappoa. h. Soluhengitys on tehokkaampi tapa vapauttaa energiaa kuin maitohappokäyminen. i. Fotosynteesin lähtöaineita ovat vesi ja happi. Väärin, fotosynteesin lähtöaineita ovat vesi ja hiilidioksidi. j. Fotosynteesiä tapahtuu vain valossa.

4 2. Pienen lammen veden happi- ja hiilidioksidipitoisuudet vuorokauden aikana
a. Milloin hapen määrä alkaa nousta ja milloin nousu lakkaa? Selitä, miksi näin tapahtuu. Hapen määrä alkaa nousta aamulla kello kuuden jälkeen, koska Auringon noustessa kasvien ja levien fotosynteesi alkaa ja siinä syntyy happea. Hapen määrä lammessa nousee noin kello 17 saakka, jonka jälkeen valoa on taas vähemmän ja fotosynteesiteho laskee. Hapen määrä vähenee, koska eliöt kuluttavat soluhengityksessä happea eivätkä tuottajat enää tuota sitä.

5 b. Miten hiilidioksidin määrä vaihtelee lammen vedessä? Miksi?
Hiilidioksidia on aamulla runsaasti, koska eliöt ovat tuottaneet sitä soluhengityksessä koko yön ajan. Fotosynteesin käynnistyttyä sen määrä vähenee, koska se on fotosynteesin raaka-aine.Mitä enemmän valoa on, sitä enemmän hiilidioksidia kuluu. Illalla ja yöllä, kun kasvit ja levät eivät enää yhteytä, hiilidioksidin määrä taas nousee.

6 3. Ilmarakojen merkitys kasville
a. Mitkä aineet siirtyvät kasvin lehtiin ja mitkä aineet sieltä pois ilmarakojen kautta? Lehtiin siirtyy hiilidioksidia ja niistä poistuu happea ja vettä. b. Miksi fotosynteesin teho laskee kasvin ilmarakojen ollessa kiinni? Fotosynteesin lähtöainetta, hiilidioksidia, ei pääse kasvin lehtiin.

7 4. Lämpötilan vaikutus fotosynteesiin
Vastaa diagrammin perusteella, miten lämpötila vaikuttaa kasvien fotosynteesitehoon. - Fotosynteesi alkaa, kun lämpötila on yli 0 °C. Fotosynteesiteho kasvaa lämpötilan noustessa, on maksimissaan tietyssä ihannelämpötilassa (laji A +20 °C ja laji B +30 °C) ja laskee lämpötilan noustessa liian korkeaksi. Liian korkeassa lämpötilassa soluhengitys voimistuu, glukoosia kuluu nopeammin kuin kasvi ehtii sitä tuottaa ja entsyymien toiminta hidastuu. Myös haihdutus lisääntyy liian kuumassa ja ilmaraot voivat sulkeutua Mistä lajien A ja B ero johtuu? Kasvit A ja B ovat sopeutuneet kasvamaan eri lämpövyöhykkeissä.

8 Tehtävät 5. Ihanteelliset kasvuolosuhteet
Mitä kaikkia tekijöitä kauppapuutarhurin tulee ottaa huomioon? Valon määrä ja aallonpituus, hiilidioksidin määrä, lämpötila, veden määrä, ravinteet sekä kunkin kasvilajin vaatimukset ympäristötekijöiden suhteen.

9 6. Miten seuraavat solut saavat tarvitsemansa energian?
a. Kissan lihassolu: ravinto sisältää energiaa, ravintoaineet pilkkoutuvat ruuansulatuselimistössä soluille käyttökelpoiseen muotoon ja niiden kemiallinen energia muutetaan lihassolun soluhengityksessä ATP-molekyylien sidosenergiaksi. Hapettomissa oloissa energian vapautuminen tapahtuu maitohappokäymisessä. b. Kissankellon lehden solu: Auringon valoenergiaa sitoutuu fotosynteesissä glukoosin kemialliseksi sidosenergiaksi. Soluhengityksessä muutetaan glukoosin sisältämä energia ATP- molekyylien sidosenergiaksi.

10 c. Kissankellon juuren solu:
lehden solujen fotosynteesissä syntynyttä glukoosia kuljetetaan johtojänteiden nilaosaa pitkin juuren soluille. Glukoosin energia muutetaan soluhengityksessä ATP-molekyylien sidosenergiaksi. d. Jäkälän leväosakkaan solu: Auringon valoenergia sitoutuu fotosynteesissä glukoosin energiaksi. Se muutetaan soluhengityksessä ATP-molekyylien sidosenergiaksi.

11 e. Jäkälän sieniosakkaan solu:
elää symbioosissa leväosakkaan kanssa, jolta saa glukoosia. Soluhengityksessä glukoosin energia muutetaan ATP-molekyylien sidosenergiaksi. f. Hajottajabakteerin solu: kuollut orgaaninen aines, jota hajottajabakteeri hajottaa, sisältää energiaa. Tämä energia muutetaan soluhengityksessä ATP-molekyylien sidosenergiaksi.

12 Tehtävät 7. Hiivasoluviljelmät (yo s-02)
Kahta hiivasoluviljelmää kasvatettiin +25°C:n lämpötilassa, toista aerobisissa ja toista anaerobisissa oloissa. Kummassakin oli aluksi kaksi grammaa hiivaa ja kaksi grammaa glukoosia. Taulukossa on vertailtu tilannetta neljän tunnin kuluttua. a. Kumpi viljelmistä oli aerobinen? Perustele valintasi. Viljelmä A, koska siinä kului happea. b. Tulkitse viljelmien A ja B eroja. Kuvaile, millaisia reaktioita on tapahtunut viljelmien hiivasoluissa. Viljelmän A hiivasoluissa on tapahtunut soluhengitystä, jossa on syntynyt hiilidioksidia. Hiivasolut ovat lisääntyneet, koska soluhengityksessä vapautuu runsaasti energiaa.

13 Tehtävät Viljelmän B hiivasoluissa on tapahtunut alkoholikäymistä. Glukoosi on hajonnut hapettomissa oloissa (anaerobisesti) etanoliksi ja hiilidioksidiksi. Hiivasolut eivät ole lisääntyneet niin tehokkaasti kuin viljelmässä A, koska alkoholikäymisessä vapautuu vähemmän energiaa kuin soluhengityksessä. c. Mikä mainittujen aineenvaihduntareaktioiden kannalta keskeinen soluelin on kuvassa? Miksi sen rakenne on erilainen eri viljelmissä? Kuvassa on mitokondrio. Soluhengitys tapahtuu mitokondrion poimullisella sisäkalvolla, jotka ovat A-viljelmän hiivasoluissa hyvin kehittyneet. Alkoholikäyminen tapahtuu solulimassa, jolloin mitokondrioiden sisäkalvo ei ole niin poimuttunut.